Uhkapeleihin liittyy paljon erilaisia myyttejä, uskomuksia, toiveita ja pelkoja. Ei siis ihme, että ne innoittavat kirjailijoita ja uteliaita mieliä.
Aiheen parista on kirjoitettu niin fiktiivisiä tarinoita, tietokirjoja, oppaita kuin elämänkertojakin. Myös monet suomalaiset kirjailijat ovat kantaneet kortensa kekoon.Uusin näistä on Senja Larssenin kirjoittama ”Veikkauskratia”.
Tässä voit tutustua vielä kolmeen muuhun suomalaiseen teokseen, jotka lähestyvät aihetta eri näkökulmista.
Suomalaiset pelikansana
Uhkapelit ovat kuuluneet vuosikymmenten ajan suomalaiseen yhteiskuntaan, ja tämä näkyy väistämättä myös kulttuurissa.
Asenteet pelaamista kohtaan ovat vaihdelleet vuosikymmenten aikana. 70-luvulla ne olivat vielä erittäin kielteiset, mutta siitä eteenpäin asenteet ovat lieventyneet.
Yhtä kaikki fakta on, että suomalaiset pelaavat paljon. Pelihimon syitä selviteltiin jo 80-luvulla Kovaa peliä Pohjolassa -ohjelmassa. 90-luvulla taas aihetta käsiteltiin lähes yltiöpositiivisesti muun muassa Ajan henki -ohjelmassa.
2000- ja 2010-luvuille saavuttaessa pelaamista tutkittiin edelleen säännöllisesti, mutta lähestysmistapa muuttui neutraaliksi ja tutkimustuloksiin pohjautuvaksi.
2020-luvulla pelaaminen on siirtynyt suurelta osin verkkoon. Tästä kertovat myös lukuisat nettikasinot, joita perustetaan tasaiseen tahtiin.
Uhkapelejä pelataan, niitä tutkitaan ja niistä kerrotaan tarinoita. Pelaaminen on vaikuttanut myös kielikuvien käyttöön. Esimerkiksi oikukasta, arvaamatonta rakkautta voidaan verrata sydämen uhkapeliin.
Niistä on tietysti myös kirjoitettu kirjoja, joihin voit seuraavaksi tutustua.
Kasinopelit (2008)
Pasi Ojalan kirjoittama, vuonna 2008 julkaistu Kasinopelit kuuluu hieman vanhempaan tuotantoon. Se on silti tutustumisen arvoinen, jos kasinopelien toimintaperiaatteet kiinnostavat.
Tavoitteena tällä kirjalla on purkaa uhkapeleihin liittyviä myyttejä ja luoda yleiskatsaus pelien maailmaan.
Kyseessä on tietokirjatyyppinen teos, joka käsittelee niin kolikkopeliautomaatteja kuin kasinopelejäkin. Siinä käydään läpi esimerkiksi erilaisten pelien säännöt sekä perusstrategiat.
Löydät kirjasta myös tietoa kasinolla käymisen yksityiskohdista. Lisäksi Kasinopelit sisältää pienen johdatuksen pokeripeleihin.
Kirja sopiikin hyvin oppaaksi rahapelien maailmaan. Sen avulla otat haltuun perussäännöt yleisimmistä kasinopeleistä ja käytännöt niiden pelaamisesta.
Rahapelaaminen Suomessa (2012)
Uhkapelikeskustelussa sorrutaan usein moraaliseen kauhisteluun ja päivittelyyn, joka taas johtaa kapeakatseisuuteen ja yksipuolisiin näkemyksiin.
Siksi Pauliina Raennon lähestymistapa Rahapelaaminen Suomessa -kirjassaan on ilahduttava. Se kertoo tiukkaa asiaa uhkapelaamisesta monipuoliseen aineistoon perustuen.
Raento on toiminut vuodesta 2017 alkaen Tampereen yliopiston rahapelitutkimuksen dosenttina. Hän siis todella tietää, mistä puhuu.
Rahapelaaminen Suomessa on julkaistu jo vuonna 2012, mutta asiantuntemus paistaa siitä jo läpi. Raento esittelee vakuuttavaa tutkimustietoa neutraalilla otteella ja pyrkii ymmärtämään, miten globaalit muutokset vaikuttavat uhkapelikulttuuriin Suomessa.
Tämä monitieteinen teos haluaa vastauksen siihen, mitä uhkapelien tutkimuksesta pitäisi tällä hetkellä ymmärtää. Se avaa keskustelua laajemmaksi, mikä on tervetullutta aiheeseen kuin aiheeseen.
Kirjasta löytyy painavan asian lisäksi näyttävää kuvamateriaalia, joka valaisee rahapelien historiaa ja niiden ympärillä tapahtuvaa muutosta Suomessa.
Kasinokeisari Pekka Salmen tarina (2011)
Täysin toisenlaista näkökulmaa uhkapeliaiheeseen tuo Kasinokeisari Pekka Salmen tarina, joka on julkaistu vuonna 2011. Sen ovat kirjoittaneet Jorma Mattila ja Marko Erola.
Kyseessä on huikea elämäkerta, jossa lukija pääsee kurkistamaan Pekka Salmen värikkääseen, erikoiseen matkaan köyhästä lapsuudenkodista miljoonabisneksen pyörittäjäksi.
Tarina ei ole kaikilta osin kaunis, sillä osa Salmen bisneksistä oli puhtaasti laittomia. Nuoruudessaan kasinokeisari tienasi elantonsa kuorma-auton ratissa, kortteja lätkien sekä ammattipeluri Eero Keskisen autonkuljettajana.
Keskiseltä hän oppi tekniikoita korttipelihuijauksiin, ja hänen kauttaan Salmi pääsi 1960-luvulla myös Helsingin laittomien peliklubien piireihin. Seuraavalla vuosikymmenellä hän olikin jo itse perustamassa laittomia pelipaikkoja pääkaupunkiin.
Salmelle tuli tutuksi niin Venäjän mafia kuin Viron politiikan kulissit, ja kerkesipä hän Marbellaan asti pelaamaan tennistä itsensä Sean Conneryn kanssa. Matkan varrelle mahtuu mitä erikoisempia käänteitä, joita kirja valaisee.
Viimeiset vuotensa Salmi toimi kasinokeisarina Afrikassa, missä hän ulotti liiketoimensa myös pikaruoka- ja hotellialalle.
Kirja on kiehtova kurkistus uhkapelien pyörteiseen maailmaan. Se ei kerro ainoastaan Pekka Salmen tarinaa, vaan luo myös katsauksen rahapelaamisen historiaan Suomessa hieman erilaisesta suunnasta tarkasteltuna.
Lopuksi
Uhkapeliaihe on kiehtova monestakin syystä. Se jakaa mielipiteitä ja voi herättää isojakin tunteita. Kuitenkin se kuuluu lukemattomien suomalaisten elämään jopa viikoittaisella tasolla.
Siitä on kirjoitettu useita teoksia, joista tässä on esitelty vain muutamia. On hienoa, että aihetta käsitellään monista eri näkökulmista – se kun on ainoa tapa avata keskustelua ja pyrkiä ymmärtämään paremmin kokonaisuuksia.