Helsingin yliopisto tunnetaan kautta Suomen ja on maan vanhin ja suurin yliopisto. Se sijaitsee aivan Helsingin Tuomiokirkon vieressä, hyvin näkyvällä paikalla. Yliopisto perustettiin vuonna 1640 ja se seurasi Turun akatemiaa. Helsingin yliopiston perustamiskirjeen on myöntänyt aikanaan Ruotsin kuningatar Christina.
Yliopisto toimi alun perin Turussa, mutta se on sieltä siirretty Helsinkiin. Tämä tapahtui vuonna 1828. Samaan aikaan Suomi siirtyi Ruotsin vallan alaisuudesta Venäjän vallan alaisuuteen omaksi autonomiseksi osakseen.
Miksi Helsingin yliopisto on perustettu
Helsingin yliopiston perustettiin, koska Suomella oli tarvetta saada koulutettuja virkamiehiä ja muita eri alojen ammattilaisia. Ensimmäisiä tiedekuntia olivat humanistinen ja teologinen tiedekunta. Nykyisin tiedekuntia on useita. Yliopisto on aina ollut Suomelle hyvin tärkeä toimija.
Siellä on tehty tärkeää tieteellistä tutkimusta ja lisäksi siellä koulutettu monia oman alansa osaajia. Lisäksi sieltä valmistunut useita johtavia tutkijoita ja vaikuttajia, jotka julkaisevat säännöllisesti erilaisia tieteellisiä tutkimuksia.
Helsingin yliopistossa on useita eri tiedekuntia
Helsingin Yliopistossa on monia eri tiedekuntia. Ne ovat kaikki erikoistuneet omiin erikoisaloihinsa. Erityisesti maininnan arvoisia ovat humanistinen tiedekunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, oikeustieteellisen tiedekunta ja valtiotieteellisen tiedekunta. Nykyisin pääkaupunkiseudulla Espoossa sijaitsee myös toinen iso yliopisto kokonaisuus Aalto-yliopisto Espoon Otaniemessä.
Sen alle on keskitetty useita eri yliopistotasoisia tiedekuntia, mutta Helsingin yliopisto on säilynyt omana erillisenä yksikkönään. Helsingin Yliopisto ja kaikki sen kampukset sijaitsevat Helsingissä ja opetusta tarjotaan sekä suomeksi että englanniksi. Yliopisto on myös mukana kansainvälisissä tiedeyhteisöissä ja erilaisissa vaihto-ohjelmissa.
Miten Helsingin yliopisto sijoittuu kansainvälisesti
Yliopistojen välillä tehdään vuosittain kansainvälistä vertailua ja niitä listataan paremmuusjärjestykseen. Helsingin yliopisto yleensä sijoittunut hyvin kansainvälisissä yliopistojen vertailuissa. Se on Suomelle luonnollisesti kunnia-asia. Tunnetuimpia maailmanlaajuisia ranking-listoja on QS World University Rankings. Kansainvälisten vertailujen hyvään sijoitukseen vaikuttavat todennäköisesti:
– Ylipiston hyvä akateeminen maine: hyvä maine tutkimus- ja opetustoiminnassa, ovat kaikille yliopistoille tärkeitä.
– Opiskelijoiden arviot: yliopiston sijoitukseen voivat vaikuttaa opiskelijoiden arviot ja heidän tyytyväisyytensä opetukseen, jatkuvaan oppimiseen kuten https://20bet.com/fi ja ylipäänsä opiskelijakokemukseen.
– Yliopiston tutkimustoiminta: jos yliopisto julkaisee julkaisuja ja tekee tutkimusta, josta on laajalti tiedeyhteisölle hyötyä, sen arvostus pysyy korkeana. Helsingin yliopisto on ollut aina aktiivinen julkaisujen suhteen.
– Kansainvälisyys: Helsingin Yliopistolla on vahvat kansainväliset yhteydet, sillä on pitkät perinteet vaihto-ohjelmissa ja lisäksi se tarjoaa monikielisiä opetusohjelmia.
Yliopistojen kesken tehdyt kansainväliset vertailut ovat toki aina vain suuntaa antavia. Se tarkoittaa, että kaikki näkökulmat eivät niissä tule koskaan katettua, joten aivan tarkkoja johtopäätöksiä niiden perusteella ei kannata tehdä.
Miten Helsingin Yliopistoa hallinnoidaan
Helsingin yliopiston johto ei pysy vuosikausia samanlaisena. Sekä ihmiset, että tapa organisoitua, voivat muuttua ajan myötä. Sen vuoksi, virallinen tämän päivän tieto, on aina nähtävillä yliopiston omilta virallisilta nettisivuilta parhaiten. Periaatteellisesti yliopiston korkein päätöksentekoelin on sen hallitus. Sen työtä johtaa aina puheenjohtaja. Yliopistolle nimitetään aina rehtori, joka on vastuussa yliopiston operatiivisesta toiminnasta ja myös sen kehittämisestä. Hän saa ohjeita ja myös saattaa saada tavoitteita yliopiston hallitukselta.
Helsingin yliopisto on organisoitu eri tiedekuntiin. Tiedekuntia oli vuonna 2022 yhteensä 10. Näillä tiedekunnilla on jokaisella oma dekaaninsa. Dekaani vastaa oman tiedekuntansa päivittäisestä toiminnasta. Lisäksi jokaisella tiedekunnalla on oma hallintonsa. Tiedekunnat jakautuvat laitoksiin, ja ne vastaavat tietyn alan opetuksesta ja tutkimuksesta. Jokaisella tiedekunnalla on omia koulutusohjelmia ja niillä on lisäksi erityisiä tutkimusmahdollisuuksia omalla erikoisalallaan.
Helsingin yliopisto on monipuolinen opinahjo
Helsingin yliopisto on mukana hyvin monissa erilaisissa kansainvälisissä tutkimuskeskuksissa ja -hankkeissa. Ne toimivat joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Monitieteellinen lähestymistapa, jota tutkimuskeskukset ja hankkeet ovat, edistävät eri alojen välistä yhteistyötä ja tutkimuksen monimuotoisuutta.