Yksi unelma todeksi

En usko siihen, että mikään asia tapahtuu itsestään ja sormia napsauttamalla tai että kaikilla meistä olisi yhtäläiset mahdollisuudet elämässä tiettyjen asioiden toteuttamiseen. Vaikka olen onnistunut muuntamaan toisinaan hyvinkin pessimististä persoonaani optimistisempaan suuntaan olen myös pitkälti realialisti enkä siten osaa maalata kuvitelmissani kuvia minusta ja yksisarvisista. Uskon kuitenkin siihen, että jos haluaa jotain pitää olla valmis tekemään asioita sen eteen. Jos jotain haluaa, pitää uskaltaa toimia. Toisinaan se tarkoittaa suurtakin epävarmuuden sietoa ja puskemista eteenpäin tietämättä mistä itsensä seuraavaksi löytää. Pitää tehdä valintoja oman mukavuusalueen ja epämukavuusalueen välillä. Pitää oikeasti miettiä ja pohtia, mikä itselle on tärkeää ja tehdä valintoja sen mukaan.

Oli kyse sitten unelmista, tavoitteista tai elämästä ylipäänsä ei sitä juuri koskaan kuvaa suora nousujohteinen viiva, eteenpäin meneminen ja jatkuvat onnistumiset, vaan todellisen kuvan antaa ennemminkin aaltoileva sykkyräinen, joskus taaksepäinkin liukuva jana. Jana, joka sisältää ne huippuhetket ja onnistumiset, tasaista puurtamista ja arjessa elämistä, mutta myös ne kaikki vaikeimmat hetket kun miettii ihan todella, että miten tätä kaikkea jaksaa ja miksi edes viitsisi yrittää kun pelkää jo valmiiksi epäonnistuvansa. Yksi juju onkin siinä, että näkeekö asiat epäonnistumisena vai sittenkin vain erilaisena tuloksena verrattuna omiin kuvitelmiinsa ja toiveisiinsa. Itsellänikin on tämän asian kanssa vielä opettelua, mutta tietynlaisen uskalluksen ja epävarmuuden sietämisen sekä omien valintojeni myötä yhdistettynä siihen, että olen onnistunut löytämään elämääni ihmisiä, jotka kannustavat ja tukevat, olen lopulta saanut nauttia asioista, joista olen aiemmin uneksinut voivani vielä joku kaunis päivä nauttia.

Omien unelmien toteuttaminen ei ole mikään itsestäänselvä asia. Riippuu toki unelmasta ja asiasta, mutta moni asia voi matkan varrella vaikuttaa haluttuun lopputulokseen. Asiat, jotka riippuvat sinusta, mutta myös asiat, jotka eivät ole itsesi hallittavissa. Toisille annetaan paremmat kortit elämään kuin toisille, eikä kaikki ole tasa-arvoista ja reilua. Joskus unelmien ja tavoitteiden toteutuminen voi olla tuurista kiinni, joskus palaset loksahtelevat oikeille paikoille hyvien ja onnistuneiden valintojen seurauksena tai sitten siksi, että on syntynyt niiden hyvien tähtien alla. Tiedostaessani nämä asiat, olen todellakin kiitollinen ja onnellinen siitä, että mulla on mahdollisuus toteuttaa omia unelmiani. Haluaisin kuitenkin myös sanoa, että unelmien ja tavoitteiden toteutumisen kohdalla toisinaan moni asia on myös kiinni omasta halusta ja valinnoista sekä siitä tärkeimmästä eli TOIMINNASTA, kuten jo aiemmin mainitsin. Moni unelmoi, mutta moniko on lopulta valmis toimimaan ja tekemään asioita niiden omien unelmien toteutumiseksi…

Mulla on muutamia haaveita/unelmia. Yksi noista unelmista on jo ensimmäisen kaukomatkani (joka muuten toteutui vasta ollessani 19-vuotias kaverini perheen kanssa) jälkeen ollut, että joku päivä mulla olisi varaa ja mahdollisuus lähteä pidemmäksi aikaa reissaamaan ainoastaan reppu selässä. Unelmana nähdä ja kokea, sekä tottakai nauttia sellaisesta tietynlaisesta vapaudesta ja huolettomuudesta. Tuolloin unelmoin, että jos olisi mahdollisuus edes kuukauteen tai pariin olisin ikionnellinen ja kiitollinen.

Nyt kun kirjoitan tätä makaan mieheni vieressä sängyllä pikkuisessa mökissä Pulau Tiomanin saarella Malesiassa. Lähdimme reissuun keskiviikkona 30.10 ja tarkoituksena on palata takaisin Suomeen vasta keväällä 2020 huhtikuun puolenvälin jälkeen eli reissun päällä olisi tarkoituksena olla vähintään se 5,5 kuukautta kierrellen ympäri Kaakkois-Aasiaa. Olen onnekas mm. siinä mielessä, että mulla on puoliso joka innostui tästä asiasta, ja oikeastaan vielä ensimmäisenä oli, että mitä jos lähdetään puoleksi vuodeksi reissuun. Itse ensin nauroin ja eka reaktioni oli, että onkohan se nyt järkevää ja mahdollista… Tuosta hetkestä kuitenkin laitettiin asioita tapahtumaan: kysyttiin töistä, olisiko mahdollista pitää 6kk palkatonta lomaa ja molempien työnantajat suostui ilman keskusteluja (ikuisesti kiitollinen tästä), äitini puhuin ottamaan Vilman (koiramme) hoitoon (oikeastaan sanoin, että Vilma sitten tulee hoitoon), irtisanoimme vuokra-asuntomme ja roudasimme koti-irtaimistomme hyvään säilöön. Rokotukset, vakuutukset yms välttämättömät jutut hoituivatkin sitten siinä sivussa samalla, kun odottelimme kovasti lähtöä ja seikkailun alkua.

Nyt siis ollaan reissun päällä ja ainakin mä elämässä yhtä unelmaani todeksi, minkä en puoli vuotta sitten olisi voinut kuvitella optimistisimmissanikaan unelmissani toteutuvan vaan toisin kävi. Joillain asioilla on kuitenkin tapana järjestyä juuri niiden omien valintojen ja lopulta sen toiminnan myötä. Mikään asia ei etene tai toteudu ainakaan silloin, jos ei itse lähde tekemään asian eteen jotakin.

Eli siis, jos sulla on jokin unelma tai tavoite ota ihmeessä itse itsestäsi ja omasta toiminnastasi vastuu ja tee haluamasi eteen niitä asioita, mitä se vaatii. Jos et osaa tai et tiedä miten sen tekisit, kysy apua ja neuvoa ihmisiltä, jotka ovat saavuttaneet sen mitä haluaisit tai joista uskot olevan itsellesi apua. En sano, että unelmasi tai tavoitteesi toteutuisi sata varmasti, mutta ainakin olet askeleen lähempänä kun edes yrität, verrattuna siihen, että jäät vain paikallesi haaveilemaan ja odottamaan.

Hyvää ja mahdollisuuksien täytteistä uutta viikkoa! ❤️