Oletko koskaan kiinnittänyt tarkemmin huomiota siihen, mitä teet päivittäin tai miksi teet asioita niin kuin teet? Oletko huomannut omaavasi huonoja tapoja, joista on haastavaa päästä eroon tai vaihtoehtoisesti yrittänyt kovasti saada elämääsi paremmille raiteille osa-alue kerrallaan, mutta huomaat jatkuvasti herkästi lipsuvasi takaisin vanhoihin toimintamalleihisi?
Olen viimeisten parin viikon aikana kuunnellut Charles Duhiggin kirjoittamaa The Power of Habit kirjaa, joka osoittautui varsin mielenkiintoiseksi kirjaksi mm. siitä, miten päivittäiset tapamme vaikuttavat elämäämme. Monessa viimeaikoina lukemassani tai kuuntelemassani kirjassa on vilahdellut kappaleita tavoista ja niiden merkityksestä arjessamme, mutta tämä kirja avasi aihetta laajemmin ja antoi yhä enemmän ymmärrystä myös siihen, miksi tietyt asiat toistuvat myös omassa elämässäni ja miksi ihmiset kohtaavat haasteita esimerkiksi elämäntapamuutosta toteuttaessaan. Toki on olemassa monia muitakin asioita, jotka vaikuttavat kokonaisuuteen, mutta tästä tapa-asiasta enemmän luettuani ja kuunneltuani olen vakuuttunut siitä, että tavoillamme on oikeasti suurempi vaikutus elämämme kulkuun kuin ehkä osaisimme ensin ajatellakaan.
Tapojen kehittyessä itse toimintaan ei enää kiinnitetä huomiota
Tiedät varmasti omakohtaisesta kokemuksestasi, että tietyt asiat muodostuvat tavoiksi, kun niitä toistaa riittävän kauan. Kuitenkin todellisuus on hieman mutkikkaampi. Asioista tulee tapoja, jos niistä seuraa jotain hyvää, tai jos koet hyötyväsi niistä jollain tapaa. Asiat muovautuvat toiminnasta tavaksi ja pikkuhiljaa näistä asioista voi muovaantua arkisia rutiineja. Tapojen syventyessä osaksi toimintaa, itse toimintaan ei enää kiinnitetäkään huomiota (miksi jotain tehdään) vaan siitä muodostuu ikäänkuin automaatio. Joissain tilanteissa tästä on etua, mutta joidenkin huonompien tapojen kohdalla tämä “tiedostomattomuus” tekee nimenomaan tavasta eroon pääsemisen haastavaksi. Kuitenkin tavoissa on se hyvä puoli, että niiden muodostuessa tutuiksi tiedostamattomiksi rutiineiksi voimme suunnata energiaa ja huomiota muihin asioihin.
Tavat voivat siis olla joko kirous tai merkittävä etu, riippuen siitä millaisia tapoja omaan elämäänsä ja toimintaansa on onnistunut omaksumaan. Omia tapojaan on suotavaa tarkastella aika-ajoin, sillä saatat omilla toiminnoillasi ja totutuilla tavoillasi hukata itsessäsi piilevän potentiaalin tai korostamalla hyviä tapojasi ja tuomalla parempia tapoja osaksi arkeasi, voit päästä sinne, mihin todella haluat. Omia tapojaan tarkastellessa kysy itseltäsi miksi teet jonkin asian niin kuin teet. Tapoja pilkkoessa voit oppia ymmärtämään toimintamallejasi paremmin.
Tiesitkö, että tapoja voidaan muuttaa, korvata tai ne voidaan jättää huomioimatta?
Tavat jättävät aivoihimme vahvan jäljen, joiden muuttaminen on haastavaa. Tämän olen huomannut myös työssäni neurologisten kuntoutujien kanssa, joilla on taustalla esimerkiksi vakavia aivoinfarkteja tai aivoverenvuoto. Tietyt asiat ovat ja pysyvät ja tiettyjä asioita toistetaan sekä jatketaan rutiininomaisesti, vaikka lähimuisti olisi aivan sökönä. Aivot ovat mielenkiintoinen osa kehostamme ja oikeastaan kaiken toimintamme ohjauskeskus. Uusia kuvioita luomalla on mahdollisuus muuttaa ja muokata tapoja, mutta niihin pitää ensin todella keskittyä ja suunnata huomiota. Tarkastella mikä loppujen lopuksi saa tietyn toiminnon alkamaan ja mitä siitä seuraa.
Kaikkien tapojemme takaa löytyy aina jokin syy. Usein tapojen takaa voidaan erottaa ärsyke, joka saa toteutuksen tai rutiinin aikaan sekä palkinto, joka seuraa tätä kaikkea. Tavoista taas muodostuu tapakierteitä, jos asiaa kohtaan muodostuu tietynlainen himo. Jos omia tapojaan haluaa muokata ja muuttaa, on tärkeää löytää syy siihen, mikä ajaa tiettyyn käyttäytymiseen. Uusia tapoja rakentaessa taas täytyy ymmärtää se, että pelkät ärsyke ja palkinto eivät yksistään riitä tapojen rakentumiseen tai siihen, että tavoista muodostuisi rutiininomainen osa toimintaa. Paitsi tietenkin silloin, jos aivot alkavat odottamaan tuota kyseistä palkintoa.
Tavat voivat olla joko kirous tai etu
Tapojen huono puoli on se, että se saa himoitsemaan sellaista mikä ei välttämättä ole itselle hyväksi. Mutta hyvänä puolena toisaalta on se, että se saa myös tekemään asioita, jotka tuovat elämään hyvää. Tapojaan on tosiaan myös mahdollisuus muokata, jos ja kun niihin vain on valmis suuntaamaan riittävästi huomiota. Jos esimerkiksi huomaa herkästi napostelevansa kyllästyessään, kannattaa napostelun sijaan kokeilla muuttaa toimintaa/rutiinia ja vaikka suunnata huomio kirjaan, nousta ylös ja kävellä hetki, avata jokin uutinen puhelimesta tai koneelta ym. Tässä totutussa ja hyvin yleisessä napostelutavassa yleensä drikkerinä ja ärsykkeenä toimii kyllästyminen, kaipaat itsellesi jotain tekemistä, jonka seurauksena napostelet, josta palkintona on ikäänkuin se, että saat itsellesi jotain tekemistä. Korvaamalla totutun napostelun jollain muulla toiminnalla/rutiinilla esim. lukemisella tai ylös nousemisella ja kävelyllä pääset kuitenkin samaan lopputulokseen, eli saat itsellesi jotain tekemistä, jolloin lopputulos on sama kuin napostelutavassa, mutta se ei enää tuokaan lisäkiloja vyötäröllesi.
Omia tapojaan voi muuttaa myös tahdonvoimaa harjoittamalla. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että jotain asiaa joutuu toistamaan ja tekemään siitäkin huolimatta, että se tuntuu pakolta ja jopa vastenmieliseltä. Kuitenkin tätä tahdonvoimaa harjoittamalla kykenet muuttamaan ajatteluasi. Harjoitat siis aivojasi, jolloin omien tavoitteiden saavuttaminen on helpompaa. Tahdonvoimaa harjoittamalla opit hallitsemaan tekemisiäsi ja puskemaan itseäsi eteenpäin haastavissakin tilanteissa.
Tiivistetysti:
Jotta voit tulla tietoiseksi omista tavoistasi, pitää niihin ensin kiinnittää huomiota. Samalla voit tarkastella käytöstäsi ja pohtia, mikä ajaa sinut tekemään asiat tietyllä tavalla. Mikä ärsyke saa sinut tekemään jotakin jollain tietyllä tavalla ja mitä siitä seuraa eli “which craiving is draiving behaving”. Kun omat tavat saa takaisin tietoiselle tasolle, on niitä mahdollista pyrkiä tietoisesti muuttamaan.
