Mun mielestä totta hitossa saa! Ja jos oikeasti on ylipainoa, joka haittaa terveyttä niin laihduttaminen on suotavaakin. Se voi nimittäin lisätä jaksamista, elämäniloa ja elinvuosia. Ja se todellakin parantaa terveyttä. En tiedä mitä sinä ajattelet asiasta, mutta mä näen laihduttamisen positiivisena asiana, silloin kun sille on oikeasti tarve, kun on ylipainoa niin, että se haittaa terveyttä.
En tiedä onko monella vastustus itse laihdutus-sanaa kohtaan vai ajatusta sen takana. Miksi laihduttaminen käsitteenä saa aikaan vastustusta ja negatiivisia viboja? Mielestäni laihdutus itsessään ei siis ole tyhmää, jos henkilö kärsii ylipainosta. Sama se, millä termeillä asiasta puhutaan, ajatus on sama: painoa tiputetaan, jotta päästäisiin lähemmäs “normaalipainoa” ja sitä kautta oma terveys kohentuisi. Itse laihduttamisen sijaan kauhistelen niitä keinoja, mitä laihduttamiseen yhdistetään ja käytetään: nopeita ratkaisuja ja pikadieettejä. Laihduttamisen sijaan moni puhuu myös elämäntapojen muutoksesta, muutetaan totuttuja tapoja terveellisemmiksi niin paino tippuu. Ehkä tämä tekee itselle asian helpommin pureskeltavaksi ja sulateltavaksi, mutta oli kyse sitten laihdutuksesta tai elämäntapojen muutoksesta niin päämäärä näillä on sama. Parempi terveys, hyvinvointi ja jaksaminen, mikä on ihan helvetin positiivista ja kannustettavaa niistä sanavalinnoista riippumatta.
Laihduttaminen ei ole ongelma, kun kohderyhmä on oikea ja toteutustavat järkeviä
Meikäläisen dieetinvastustushöpinät ei pohjaudu siihen, ettei saisi laihduttaa. Vaan siihen, miten se käytännössä usein toteutetaan tai näytetään toteutettavan ja myös siihen, miten yhä nuoremmat ja myös “normaalin” ihmisen mitoissa olevat lähtevät näihin dieetteihin ja laihdutusjuttuihin mukaan. Kritisoin sitä, miksi normaalimitoissa olevan pitää vielä vähän kiristää ja hankkia bikinikunto ja miksi ylipäänsä homma pitää tehdä niin, että se ei todellakaan enää ole tervettä. Ja miksi tällaiseen mukaan lähtemistä oikein tsempataan valmentajan toimesta. Tahtomattaankin yksilöille saadaan välitettyä sellaista kuvaa ja tunnetta, että ei mukamas riittäisi sellaisena kuin on, vaan vielä pitäisi olla vähän kevyempi ja rasvattomampi, jotta olisi hyvä. Välikommentti: myös ylipainoinen on riittävä sellaisenaan ihmisenä, tässä puhutaan nyt terveydestä. Ja vielä pakko lisätä loppuun, kun normaalipainoinen ryhtyy laihduttamaan, voi se todella johtaa myöhemmin myös painonhallinnan ongelmiin. Valitettavasti kulttuurissamme myös normaalipainoisen henkilön laihduttamista ihannoidaan ja timmiä kroppaa pidetään ns. statussymbolina. Jossain on menty metsään, kun asiat ovat kääntyneet näin nurin kurin.
Ei se itse laihdutus vaan laihdutustapa
Edelleen törmää dieetteihin, joissa hommat viedään äärimmilleen niin ruokavalion kuin myös liikunnan suhteen, jotta voidaan maksimoida dieetillä saavutettu tulos. Ja note to self: jotta voidaan olla varmoja siitä, että se toimii niin lyhyessä ajassa kuin ne usein on suunniteltu. Kritisoin siis lyhyitä ja rajoittavia pikakuureja (=nykypäivän dieetit) ja niiden markkinointia, en itse laihduttamista (paitsi normaalipainoisten keskuudessa).
Dieettihän on johdettu englanninkielen sanasta diet, joka oikeasti tarkoittaa ruokavaliota. Mutta selvästi me suomalaiset olemme oppineet käyttämään dieetti sanaa synonyyminä laihdutuskuureille. Kenties tämä johtuu siitä, kun uusia erilaisia ruokavalioita tuodaan suuremman kansan tietoisuuteen esim median voimin, esiintyy niiden yhteydessä järjestään lause “tällä dieetillä pudotat painoa xkg verran”, “tämä dieetti toimii painonhallinnassa”, “tällä dieetillä hoikistut,” tällä dieetillä rasva palaa” jne.
Mielestäni laihduttaminen itsessään ei ole ongelma silloin, kun sille on oikeasti syynsä ja tarpeensa esimerkiksi ylipaino/lihavuus, joka jollain tavalla jo haittaa terveyttä. On fakta ja tutkittu juttu, että ylipaino lisää riskiä sairastua erilaisiin elintapasairauksiin. Jos ylipainosta ei olisi haittaa, en näkisi siinä mitään ongelmaa. Omasta puolestani jokainen saa olla sen kokoinen kuin haluaa, enkä siis itsessään kritisoi lihavuutta vaan sitä, mitä se saa aikaan terveydellisistä näkökulmista tarkasteltuna. Mielestäni jokaisella on oikeus voida hyvin. Ja jokainen on toki vastuussa omasta kehostaan. Ja jokainen toki myös itse määrää sen laihduttaako ja miten sen mahdollisen laihduttamisen toteuttaa. Mä haluan puhua terveyden sekä hyvinvoinnin puolesta ja tuoda esille sen, että tapoja on erilaisia ja se mikä just nyt on trendikkäintä ei välttämättä ole se paras tai pitkässä juoksussa hyviä tuloksia tuova tai ylläpitävä keino.
Laihduttaminen käytännössä
Laihduttamisessa energia-alijäämä on edellytys painonpudotukselle ja täten laihtumiselle. Usein helpoin keino on vähentää energiansaantia syömällä vähemmän kuin kuluttaa ja tällä kulutuksella tarkoitetaan kehon perusaineenvaihduntaan sekä liikkumisen ym. toimien aikaansaamaa yhteenlaskettua kulutusta vuorokaudessa. Jos ruuasta ei voi enää nipistää (jossain se raja kulkee, koska keho tarvitsee ravintoa (=energiaa) ylläpitääkseen toimintojaan, solut tarvitsevat energiaa), niin energia-alijäämää voidaan parantaa lisäämällä aktiivisuutta, mikä yleensä tarkoittaa treenikertojen lisäämistä.
Dieettien (lue nykyisten pikakuurien) ongelma on siinä, että niissä hommat viedään usein äärimmilleen, koska ne ovat hyvin lyhytkestoisia, useimmiten 4-12 viikkoa. Tuloksia usein tulee, mutta harva miettii miten saavutetut tulokset saa pidettyä. Varmaan jokainen ymmärtää, että esim. 1300 kaloreilla elely ja useita kertoja viikossa treenaaminen ei ole mahdollista koko loppuelämää ja voin kertoa, se ei ole edes tervettä tai kannattavaa. Kuitenkin pudotettu kilomäärä tekee sen, että myös kehon energiantarve pienenee lähtötilanteeseen verrattuna. Ei ole mahdollista eikä edes tarkoitus palata samoihin ruokamääriin kuin ennen dieettiä (jos siis saavutetuista tuloksista haluaa pitää kiinni), ja tästä kiinni pitäminen on usein lyhyiden kuurien jälkeen haastavaa. En tarkoita, että pitäisi jatkaa sillä dieetin 1300 kalorilla koko loppuelämä, mutta uusi normaali on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin mihin oli ennen dieettiä tottunut.
Sen sijaan, jos laihduttaa maltillisemmin, on se myös keholle ja mielelle pienempi shokki. Energiansaannin (ruoka) ja kulutuksen (perusaineenvaihdunta + liike/liikunta ym) suhde pidetään sellaisena, että se on energia-alijäämäinen, mutta ei liian raju. Paino putoaa hitaammin ja siksi laihdutus kestää kauemmin, mutta samalla annat sekä kehollesi että mielellesi aikaa tottua muutokseen.
Saavutettu tulos on usein helpompi ylläpitää ja samalla matkan varrella on mahdollista omaksua uusia parempia tapoja tukemaan saavutettujen tuloksien ylläpysymistä. Ja vaikka esimerkiksi vuosi voi tuntua pitkältä ajalta ajatellen laihduttamista, ei se ehkä tunnu siltä sen jälkeen, kun ymmärtää, että samalla voi elää sitä normaalia elämää. Pidemmällä ajanjaksolla ei tarvitse olla niin armoton itselleen kuin mitä pikadieetit usein vaativat, jotta tulosta syntyy. Toki muutokseen pitää olla sitoutunut, mutta lähtökohdat ja tekemisen taso on mielestäni aivan eri.
Toiset nauttivat tiukasta kurista ja kovasta tekemisestä, mutta jos kyse on esimerkiksi isommasta ylipainosta ja laihdutustarpeesta voi 5x viikossa treeni ja yhtäkkiä todella rajoitettu ruokavalio kuulostaa ylitsepääsemättömältä, vaikka todellisuudessa pienemmät ja yksinkertaisemmatkin valinnat riittäisivät tulosten saamiseen. Ainakin silloin, kun aika ei ole ainoa laihduttamista määrittävä tekijä. Yksi hyvä ensiaskel on esimerkiksi korvata hyvin tiheäenergiset ja ravintosisällöltään köyhemmät ruoka-aineet ja juomat vähäenergisemmillä, mutta ravintorikkaammilla vaihtoehdoilla, jotka myös usein täyttävät paremmin. Vähemmän pikaruokaa ja mehuja sekä limsoja, enemmän vihanneksia ja hedelmiä. Välipalalla patukan sijasta pähkinöitä ja hedelmä jne. Ja liikkumalla jollain tapaa säännöllisesti lisätä hieman kulutusta, mutta vielä suurempi vaikuttava tekijä liikkumisessa on se, miten monella tapaa se tekee hyvää keholle. Liike on todellakin lääke myös moneen tuki- ja liikuntaelimistön vaivaan.
Ja yksi juttu vielä liittyen laihduttamiseen, jos laihdutat tai olet aikeissa laihduttaa tee itsellesi palvelus, äläkä ravaa vaa’alla päivittäin tai edes viikoittain. Jos syöt vähemmän kuin kulutat paino kyllä putoaa. Joskus harppauksin, joskus hitaammin. Naisilla hormonit ja kuukautiskierto vaikuttavat vaakalukemaan ja ihan jo myös suolentoiminta. Ja sittenkin vielä toinen juttu. Paino ei kerro koko totuutta terveydestä ja BMI eli painoindeksi ei kerro kaikkea sekään. Muistuttaisin edelleen siitä, että jos oikeasti on tarve laihduttaa, niin pienetkin muutokset painossa saavat aikaan terveyshyötyjä. Ne matkalla saavutetut hyödyt on mun mielestä sata kertaa arvokkaampia, kuin se oman tavoitteen lopussa odottava vaakanumero ja solakampi olemus. Terveys on kuitenkin aina numero yksi.❤️
Lopuksi:
Ei laihdutus ole kirosana tai kielletty asia. Ei laihduttaminen ole asia mitä pitäisi hävetä. Eikä laihduttamista tulisi sheimata. Ylipainoiselle laihduttaminen, painonpudotus tai elämäntapojenmuutos mitä sanaa haluaakaan käyttää, voi olla tarpeellista. Laihduttamisen demonisointi vie kauemmaksi siitä, mikä positiivinen vaikutus sillä voisi todella olla niille, jotka sitä todella tarvitsevat.
Tällaisia mietteitä, mitä sä mietit aiheesta?
Toivon, että jos keskustellaan, keskustelu pysyisi asiallisena. Ketään en tässä syyttele tai hauku, vaan tarjoan näkökulman ja kurkistuksen omaan ajatusmaailmaani aihetta koskien. :) Eri mieltä saa olla.
Ps. Olen pyöritellyt ajatuksiani jo kauemmin, mutta viime aikoina lukemani Pertti Mustajoen (erikoislääkäri, professori, painonhallinnan asiantuntija) blogikirjoitukset inspiroivat vihdoin kirjoittamaan sen, mitä olen halunnut ääneen sanoa tästä aiheesta. Ja myös siksi, että lähipiirissäni on ihmisiä, jotka laihduttavat, ja se on mielestäni todellakin fine! Silloin kun sille on terveydelliset syyt ja näkökulmat.
