Pääkaupunkiseudulla halutaan kehittää pyöräilyä ympärivuotisena liikennemuotona, ja vuodesta 2016 lähtien pääkaupunkiseudulla on voinut nauttia pyöräilystä suuren suosion saaneilla keltaisilla kaupunkipyörillä.
Alun pitäen kaupunkipyörät lanseerattiin Helsingin sisällä, jolloin pyöriä oli 500 kappaletta, ja pyöräasemia oli 50 eri paikassa. Asemia löytyi pääasiassa keskustasta, mutta niiden suosion myötä pyöriä lisättiin vuonna 2017 tuhat pyörää lisää ja asemiakin perustettiin sata asemaa lisää. Laajennuksen myötä Pasilan, Munkkiniemen ja Kumpulan alueet otettiin katupyöräalueisiin mukaan, ja vuonna 2018 hanke laajeni myös Espoon alueelle.
Laajennuksen myötä pyörien määrä kasvoi yli 2500:n ja pyöräasemien yhteislukumäärä nousi 70:ään. Kaupunkipyörien vuokraus tapahtuu internetin kautta, jossa käyttäjä voi rekisteröityä ja maksaa joko päivittäiskäytön, yhden viikon vuokran kerrallaan, tai koko vuoden passin. Käyttäjä saa oman henkilökohtaisen käyttäjänumeronsa ja pin-koodin jolla pyörän voi hakea miltä tahansa asemalta käyttöönsä. Myös HSL:n matkustuskortilla voi päivän aikana käyttää kaupunkipyöriä, mutta vaikka sallittujen matkojen määrää ei niissä ole rajoitettu, on yhden yksittäisen matkan kesto rajattu 30 minuuttiin, minkä ylityksestä peritään erillinen maksu. HSL:n nettisivuilta löytyvät myös kaikki pyöräasemien sijainnit ja muut tiedot, kuten pyörien saatavuustilanne. Pohjoisen ilmastomme vuoksi kaupunkipyörien vuokraus on rajattu sesonkiluontoisesti. Talvella kaupunkipyörät laitetaan talviteloille, ja ne tulevat käyttöön aina kevään kynnyksellä. Kausi alkaa huhtikuun alussa, ja se kestää lokakuun loppuun asti. Koko kauden kestävä kausilippu maksaa 30 euroa, joka oikeuttaa rajattomaan määrään 30 minuutin matkoja. Pidemmistä matkoista menee lisämaksu.
Helsingin seudun pyöräilyreitit
Helsingissä on viime vuosina panostettu kevyen liikenteen kehittämiseen oikein toden teolla, ja tällä hetkellä alle viiden kilometrin mittaiset matkat onkin nopeinta tehdä juuri pyörällä. Helsingin kaupungin sisäinen pyörätieverkosto on jopa 1200 kilometriä pitkä, joten voidaan sanoa että pyörällä pääseekin melkein minne tahansa. Helsingin kaupungin nettisivut antavat paljon hyödyllistä tietoa niin jokapäiväisten pyöräreittien suunnitteluun kuin tietoa uusista suunnitteilla olevista kevyen liikenteen reiteistäkin. Helsingin kaupunki tuottaa pyöräilykarttaa jota voi saada niin digitaalisessa muodossa kuin painetunakin.
Sen voi hakea Helsingin kaupungin liikuntapisteistä ja Pyöräkeskuksesta, joka on pyöräilijöitä auttava ja neuvova keskus joiden toimipisteet löytyvät Herttoniemestä ja Kampista. Kartan ja neuvojen lisäksi pyöräkeskuksissa voi huoltaa maksutta omaa pyöräänsä ammattilaisen ohjeistamana, tai sitten jättää oman pyöränsä ammattilaisen maksulliseen huoltoon. Pyöräkeskuksessa järjestetään myös pyöräilyyn liittyviä voittoa tavoittelemattomia tapahtumia ja tempauksia. Kotiseutupyöräilyreitit ovat lähiliikuntaan kannustavia, eri kaupunginosissa kulttuuri- luonto- ja historianähtävyyksiä esitteleviä reittejä. Niihin on saatavilla karttoja niin digitaalisessa muodossa kuin painettunakin. Reittejä on yhteensä 29 kappaletta, ja ne kiertelevät muun muassa Etelä-Helsingissä, Töölössä, Vanhankaupunginlahden ympäri ja Helsingin Keskuspuistossa. Eri reittejä on runsaasti ja karttoja jaetaan ensisijaisesti eri liikunta- ja kulttuuritapahtumissa. Helsingin kaupunki toivoo myös kaupunkilaisiltaan ehdotuksia uusien reittien luomiseksi.
Helsingin kaupunki panostaa myös talvipyöräilyyn pitämällä tärkeimmät kaupungin sisäiset pyörätiet puhtaana ja ajokelposina. Reiteiltä lumi poistetaan harjaamalla ja käyttämällä liuossuolaa liukkauden estoon, eikä auraamalla ja hiekoittamalla kuten on pääosin tehty aiempina vuosina. Harjasuolauksen etu on se, että se on hyvin tehokas tapa pitää reitit jäättöminä ja siten turvallisina. Tavanomaisen hiekoitussepelin käytön vähentämisen on havaittu estävän kaatumisia ja hiekoitussepelin aiheuttamia pyörien renkaiden puhkemisia. Yksi hyväksi havaittu etu on myös se, että keväällä taas vältytään jonkin verran katusepelin aiheuttamalta tyypilliseltä katupölyltä, mikä vaivaa varsinkin astmasta kärsiviä ihmisiä, pieniä lapsia ja muita sydämen ja hengitystie-elinten sairauksista kärsiviä. Vaikka Suomessa harjasuolaus on verrattain uusi talvikunnossapitotapa, on sen käyttö ollut suosittua jo pidemmän aikaa esimerkiksi Keski-Euroopan kaupungeissa.