Mitä on hyvä kunto? 🤔 Usein kunnosta puhuttassa tarkoitetaan nimenomaan kestävyyskuntoa eli sitä miten tehokkaasti verenkierto- ja hengityselimistö kuljettavat happea lihaksille ja muille elimille. Toisin sanoen paremmassa kunnossa olevan henkilön lihakset kykenevät kuluttamaan enemmän happea ja hän suoriutuu kuormittavammista askareista ja myös pitkäkestoisemmista suorituksista paremmin ja taloudellisemmin suhteessa heikkokuntoiseen.
Hyvä kestävyyskunto on yksi tärkeistä tekijöistä terveyttä ajatellen, koska se suojaa erilaisilta elintapasairauksilta. Yksilön kannalta hyvä kunto myös mahdollistaa taloudellisemman liikkumisen, arkiaskareista suoriutumisen. Kukapa ei haluaisi olla hyvässä kunnossa ja pysyä terveempänä?
Kuntoa eli kestävyyskuntoa harjoitetaan parhaiten kestävyysliikunnalla eli aerobisella harjoittelulla, joista esimerkkinä kävely, juoksu, hiihto, pyöräily, uinti tai vaikka kiertoharjoittelu. Tavoitteena on, että liikkuminen hengästyttää ja nostaa sykettä. Liikunnan tehon pitää siis olla riittävän suuri kehittääkseen harjoittelijan/liikkujan kuntoa.
Harjoittelemalla nousujohteisesti pidät huolta siitä, että kestävyyskuntosi kehittyy harjoittelun myötä. Keholla on kyky adaptoitua eli sopeutua harjoitteluun. Tämä siis tarkoittaa käytännössä sitä, että huonokuntoisella kävely voi aluksi olla hyvä liikuntamuoto ja tuottaa haluttuja vaikutuksia elimistössä eli hengästymistä ja sykkeennousua, jolloin sydän, verenkiertoelimistö ja hengityselimistö joutuvat tekemään enemmän töitä kuljettaakseen riittävästi happea lihaksiin ym. Kun harjoittelua, tässä tapauksessa siis kävelyä, jatkaa viikoittain säännöllisesti harjoittelija huomaakin, ettei samalla teholla kävely enää hengästytä tai nosta sykettä kuten aluksi. Kestävyyskunto on parantunut alkutasoon nähden ja säännöllisen harjoittelun myötä myös adaptoitunut eli tottunut kyseiseen harjoitusmuotoon jolloin, se ei enää kehitä samoin kuin harjoittelun alussa. Jos ja kun kestävyyskuntoa on edelleen toiveissa kehittää (suosittelen positiivisten terveysvaikutusten ja jaksamisen takia), pitää tehoja lisätä tarkoittaen esimerkiksi vauhdin kasvattamista hölkäksi, jolloin ollaan taas halutussa tilanteessa sen osalta, että liikkuminen nostaa sykettä ja hengästyttää kuten aiemmin kävelyharjoittelua aloittaessa.
Kehomme on ihmeellinen, se kehittyy ja sopeutuu, mutta se myös palautuu yllättävän nopeasti, jos liikkumisen lopettaa. Kerran kohotettu ja treenattu hyvä kestävyyskunto ei siis ole pysyvää ja ikuista, jos liikkumisen lopettaa täysin tai sitä ei pidä yllä. Liikunnassa ja harjoittelussa pätee myös sen spesifisyys eli se mitä harjoitat kehittyy.
Supernaiseksi tai – mieheksi ei tarvitse pyrkiä, mutta säännöllisellä liikkumisella saavutat paremman kunnon ja säännöllisellä harjoittelulla myös lopulta pidät yllä saavutettuja tuloksia ja myös kiinni niistä terveyshyödyistä kuten matalemmista kolesterolitasoista, matalammasta verenpaineesta ja näiden kautta pienennät riskiä sairastua inhottaviin elintapasairauksiin. Win win tilanne minun mielestäni omaa hyvinvointia ja elämänlaatua ajatellen, vaikka aluksi liikkuminen voikin tuntua kuormittavalta ja on jopa inhottavaa lisätä tehoja ja hengästyä kunnolla, jos siihen ei ole tottunut. Muista kuitenkin, että kehosi on mahtava, se kehittyy ja sopeutuu tekojesi myötä!
Huom! Kestävyyskunnon harjoittaminen ei tarkoita täysillä ja niska limassa harjoittelua uupumukseen asti. Pääasia kunnon kehityksen kannalta on, että liikut siis sen verran tehokkaammin omaan kuntotasoosi nähden, että kuitenkin hengästyt selvästi ja syke nousee. Jokaisen kuntotaso on erilainen, eli ei kannata väkisin roikkua kaverin kintereillä tai vaihtoehtoisesti himmata tahtia, jos itse jaksaisi painaa vielä kovemmin.