Koetko helposti kateutta ja/tai katkeruutta muiden elämästä ja tekemisistä? Voin myöntää, että mä olen kokenut, eikä se todellakaan tuntunut kivalta ja hyvältä. Toisinaan heikkona hetkenä tällaiset ajatukset ja tunteet hiipivät edelleen mieleeni. En siis ole täydellinen eikä tarvitsekaan olla. Toisaalta se on inhimillistä, koska tällaiset ajatukset tuntuvat juurtuneet tietyllä tavalla myös suomalaisuuteen mm. seuraavanlaisina ajatuksina: toisen onni ja ilo on itseltä pois, toisen onni on sinun epäonni jne. Omien kokemusteni mukaan oman elämän, menestymisen ja tekemisten vertaaminen muihin sekä se, että katsoo asioita nimenomaan tästä perisuomalaisesta ajatusmallista käsin synnyttää helposti tämänkaltaisia tunteita ja niistä irtipääseminen voi joskus olla haastavaa. Kuitenkaan minkään näistä asioista ei tarvitse tarkoittaa sitä, etteikö asialle voisi tehdä jotain ja etteikö olisi mahdollisuus muuttua.
Kerron nyt omat kokemukseni siitä, mitä itse olen oppinut näistä ajatuksista ja tunteista ja niiden käsittelemisestä ja jaan ajatuksiani siitä, miten näihinkin kokemuksiin on kenties mahdollista omalla toiminnalla ja ajatusmalleilla vaikuttaa. Varoituksen sana, tämä ei ehkä uppoa juuri sinulle, mutta on samalla todellisuus siitä, miten minä näen ja koen asiat. Jos luet tekstin avoimin mielin, voit ehkä herätä ajattelemaan ja oppiakin jotain.
Antaako katkeruuden ja kateuden vaikuttaa omaan toimintaan ja elämään negatiivisesti esimerkiksi lamauttaen, suututtaen tai ärsyttäen, jolloin se syö myös helposti omaa elämäiloa ja hyvinvointia.
VAI
Voisitko kääntää kateuden ja katkeruuden kokemukset iloksi toisen puolesta ja inspiroitua toisen onnesta ja hyvästä olosta?
Faktahan nimittäin on, että toisen saavutukset, eletty elämä, hyvät tavat ja rutiinit eivät useinkaan ole sinulta pois. Toki eteen tulee esim. hetkiä, jolloin joku toinen vie työ tai opiskelupaikan nenäsi edestä, mutta usein siihenkin on syynsä. Toisella on kenties enemmän kokemusta tai uusia näkemyksiä yrityksen toiminnan kehittämiseksi tai hän on soveltuvampi kyseiseen rooliin työyhteisössä. Joku taas on opiskellut sinuakin kovemmin ja sai siksi suuremmat pisteet pääsykokeissa, joka taas oikeutti opiskelupaikkaan. Näissäkin tilanteissa sen sijaan että jähmettyisi ja juurtuisi ikäviin tuntemuksiinsa, jotka tottakai on hyvä kokea ja antaa niiden sitten jatkaa matkaansa, voi löytää motivaatiota tehdä jatkossa itse asiat paremmin ja nähdä vaivaa kovemmin, että seuraavalla kerralla itse onnistuisi. Ja samalla myös iloita sen toisen puolesta.
On tuuria, on onnea, elämä ei todellakaan ole yhdenvertaista kaikille. Omat valinnat vaikuttavat, mutta toisinaan myös elämä ja sattumat puuttuvat peliin. Tässä itseäni auttaa tosiseikkojen hyväksyminen ja ymmärtäminen sekä edelleen se, että toisen hyvä olo, tuuri ja onni ei ole pois itseltäni.
Tarjoan myös yhden toisen näkökulman tähän aiheeseen:
Et koskaan voi tietää täysin, mitä toinen ihminen käy läpi elämässään ja arjessaan. Siinä missä toisen elämä voi sinun silmiisi näyttää ja vaikuttaa täydelliseltä tai hän onnistuu aina saamaan sen, josta sinä olet haaveillut, et koskaan voi täysin tietää mitä henkilön mielessä ja elämässä todella tapahtuu tai mitä hän on kokenut. Tämä toinen henkilö voi nimittäin samaan aikaan olla kateellinen jonkun toisen tai vaikka sinun elämästä. Elämää voi varjostaa erinäiset sairaudet, rahahuolet, paineet töissä tai opiskelussa you name it.