Ethän ulkoista itseluottamustasi

Uskomme herkästi siihen, että olemme jotain vasta kun olemme onnistuneet tavoittelemassamme asiassa, kun olemme saavuttaneet tietyn ulkonäön tai kun olemme suoriutuneet jostakin. Moni hakee hyväksyntää ulkopuolelta eikä uskalla elää sellaista elämää kuin oikeasti se oma sielu ja sydän halajaisi. Nykyään on vähän liiankin helppo perustaa oma itseluottamuksensa esimerkiksi somesuosion varaan ja tavoitella sellaisia asioita, mitkä jonkun muun silmissä näyttävät hyvältä. Ajatellaan, että jos menestyn, jos mulla on tietty määrä seuraajia niin sitten olen vasta jotakin. Samalla on yhä helpompi muuttua katkeraksi ja kateelliseksi. Nämä kaikki asiat vinouttavat ja nakertavat itseluottamusta, koska mitä uskot käyvän ihmiselle, jonka itseluottamus rakentuu ainoastaan ulkoisten asioiden, kuten niiden kehujen, seuraajien ja menestyksen varaan?

Elätkö tässä elämässä itsellesi ja itseäsi varten, vai sitä varten mitä muut sinusta ajattelisivat? Mun mielestä yksi ihailtavimmista piirteistä ihmisessä on se, että hän uskaltaa olla juuri sellainen kuin on välittämättä liikaa muiden mielipiteistä, ottaen kuitenkin kritiikin vastaan ilman, että se murtaisi henkilön itsetuntoa tai itseluottamusta. Itseluottamus on kaunista. Ainakin niin kauan, kun se ei ole muiden ylitse tallovaa ylimielisyyttä.

Kun itseluottamus on rakennettu ulkoisten asioiden varaan, on se herkempi sortumaan. Sitä on herkempi ulkoiselle kritiikille ja pienikin vastaisku tuntuu kovana kolahduksena itsetunnossa. Kriittistä (mutta asiallista) palautetta ei osata ottaa vastaan ja se nähdään ennemminkin hyökkäyksenä itseä kohtaan. Tämä taas synnyttää herkästi negatiivisia fiiliksiä ja huonoa oloa. Jos olet ulkoistanut oman itseluottamuksesi on myös haastavampaa olla onnellinen, koska et välttämättä tee asioita siksi että haluat, vaan siksi että luulet sen tekevän susta paremman ihmisen ja paremman muiden silmissä. Kun itseluottamus rakentuu ulkoisten asioiden varaan pelätään myös herkästi epäonnistumista. Samalla sitä muuttuu herkemmin epävarmaksi ja alkaa suhteuttamaan ajatuksiaan näihin ulkoisiin asioihin, eikä osaa hakea voimavaroja ja itsevarmuutta asioiden toteuttamiseen itsestään. Syntyy pelkoja ja epävarmuus ottaa vallan.

Itseluottamus on oikeasti asia, joka jokaisen pitäisi löytää itsestään. Sinun arvosi ei riipu ulkoisista avuistasi ja muodoistasi, seuraajamääristä tai menestyksestäsi. Uskomalla itseesi ja näkemällä itsesi arvokkaana riippumatta ulkoisesta palautteesta tai muiden odotuksista luot parhaiten uskon itseesi ja tuet oman itseluottamuksesi rakentumista. Tällaisen varaan rakennettu itseluottamus kestää myös arvosteluja ja kolhuja. Itseluottamuksen sanotaan olevan synnynnäinen asia ja kehittyvän ikäkausien ja kokemusten mukana. Itseluottamustaan voi ainakin omien kokemuksieni mukaan kehittää ja vahvistaa myös tietoisesti. Ensimmäinen askel on kiinnittää huomiota omaan ajatteluunsa ja käytökseensä. Oma itseluottamukseni on kehittynyt ja parantunut pikkuhiljaa. Tähän on vaikuttanut suuresti se, että olen oppinut hyväksymään itseni sellaisena kuin olen niin hyvien kuin huonojen puolieni kanssa. Olen myös pikkuhiljaa oppinut pääsemään irti siitä, että jokainen saamani kritiikki ja pienikin epäonnistuminen olisi jollain tavalla hyökkäys minua kohtaan. Olen opetellut ottamaan asiat vastaan paremmin niin sanotusti oppimisen kannalta. Kukaan, ei kukaan ole täydellinen. Kuitenkin yksilöinä olemme ainutlaatuisia. Ja jos voin omalla uskolla itseeni vaikuttaa tekemiseeni ja omaan onneeni niin miksi mä en sitten antaisi itselleni sitä arvostusta ja kunnioitusta?