Miksi asioihin puututaan ja itselle tehdään jotain, vasta kun paikat hajoaa ja selkä kipeytyy? Miksi itseä otetaan niskasta kiinni vasta kun oma peilikuva ei enää miellytä, vaakalukema on pikkuhiljaa hiilautunut huonojen elintapojen seurauksena kymmeniä kiloja ylöspäin tai kun lääkäri toteaa 2. tyypin diabeteksen erinäisten oirekuvien perusteella? Tai kun ensimmäinen infarkti iskee? Miksi oma terveys ja hyvinvointi alkaa kiinnostamaan kunnolla vasta sitten, kun jotain on jo menetetty ja kun erinäisiä oireita alkaa ilmaantumaan näiden eri osa-alueiden laiminlyönnin seurauksena?
Varmasti jokainen, itseni mukaanlukien, on jossain elämänsä vaiheessa syyllistynyt siihen, että on laittanut oman kehon antamat pienet ennusmerkit sivuun ja sivuuttanut kehon sekä mielen antamat signaalit toivoen parempaa huomista ja miettien, että kyllä se olo tästä helpottaa taas, olenhan aina pärjännyt näin. Useimmiten asioihin olisi kuitenkin syytä puuttua viimeistään siinä vaiheessa, kun näitä erinäisiä merkkejä alkaa ilmaantumaan. Lisääntyvä väsymys, päänsärky, huono yleiskunto, huono jaksaminen, säryt kehon eri osissa lihaksissa tai nivelissä, negatiivinen mieli ja yleinen tunne siitä, että hommat eivät suju ovat yleensä tällaisia merkkejä, joilla yritämme viestittää itsellemme, että jotain olisi kenties syytä tehdä.
Mutta miksi turhaan jättää asioita viimetippaan ja tehdä niille jotain vasta siinä vaiheessa, kun ongelma on jo jollain tasolla päässyt kehittymään. Olisiko kannattavampaa puuttua asioihin ja pohtia omaa terveyttään ja hyvinvointiaan jo aiemmin, ennen kuin mitään ongelmia edes on ja kenties suurimmilta osin välttää koko ongelmien syntyminen. Tottakai olisi! Aivan kuten autossa laitat turvavyön kiinni, käytät ehkäisyä, peset hampaita tai lotraat kesällä aurinkorasvaa ihollesi. Tällä tavoin ajattelemalla myös liikunnan, unen ja ruokavalion ym kohdalla olisi todella mahdollisuus parantaa omaa elämänlaatuaan ja saada ihmiset kokonaisvaltaisesti voimaan paremmin. Niin yksinkertainen asia, mutta hankalampi saada itse toteutuksen tasolle, koska kukaan ei oikeasti kykene ajattelemaan nykyhetkeä pidemmälle tai edes halua ajatella, miten oma elämänlaatu voisi kärsiä oman terveyden menetyksestä pienemmässäkään mittakaavassa. Ei ymmärretä miten useiden kilojen painonnousu vaikuttaa sisäelimiin ja kehon toimintaan tai kuinka liikkumattomuus voi lamaannuttaa ja saada esimerkiksi selän kipeäksi tai tehdä liikkumisesta hankalampaa sitten vanhemmiten, vaikka se ei tässä hetkessä omiin toimiin ja tekemisiin vaikuttaisikaan.
Voisinpa tarjota ratkaisun, jolla me ihmiset ymmärtäisimme tarttua asioihin ajoissa. Isossa roolissa on tiedon ja keinojen tarjoaminen ja löytäminen siihen, miten omasta terveydestä voi käytännössä huolehtia. Kuitenkin harvemmin nämä asiat vain hyppäävät jostain esille, joten myös kiinnostusta tarvitaan. Kaikessa hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä asioissa välittäminen lähtee loppujen lopuksi täysin itsestä. Kukaan muu ei tee valintoja ja muutoksia puolestasi, vaikka joku toinen saattaakin toimia herättelijänä nykyisen tilanteen ymmärtääksesi. Terveydestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ennaltaehkäisevästi vaatii yksilöltä kiinnostusta, tietoa ja taitoja, mutta ennen kaikkea myös todellista halua pitää itsestään ja kehostaan huolta.
Joskus mietin, miksi oma kehon todellisia tarpeita tuleekin niin helposti laiminlyötyä.. Uskon syiden löytyvän pitkälti välinpitämättömyydestä ja viitsimisestä. Ja kuten jo aiemmin kirjoitin, on hankalaa tarttua asioihin, joiden laiminlyömisen seuraukset hiipivät hiljallensa ja sairastuttavat osa-alue kerrallaan. En nimittäin ainakaan halua uskoa siihen, että kukaan tavan tallaaja tarkoituksella haluaisi itseänsä sairastuttaa ja pilata terveytensä tai voida pahoin.
Se mitä toivon on, että jokainen pysähtyisi hetkeksi miettimään omaa tilannettaan terveytensä ja hyvinvointinsa osalta. Tarjoatko kehollesi sitä parasta mahdollista, jotta voisit paremmin ja sinulla olisi mahdollisuus karistaa omalta osaltasi pois riskit sairastua erilaisiin elintapasairauksiin. Muistatko liikuttaa kehoasi ja ravita sitä oikein? Sallitko itsesi levätä ja myös nauttia elämästä? Onko asioita, joissa voisit vielä kehittyä ja parantaa vaikkapa yksi osa-alue kerrallaan?
