Ulkonäkömme on osa meitä ja vaikka joskus itsestänikin tuntuu siltä, että liian moni asia pyörii ulkonäön ympärillä on jokaisella ihmisellä oikeus kantaa itseään ja omaa kehoaan ylpeydellä ja myös halun tullen muokata sitä sen mukaan miten itse näkee ja kokee tarpeelliseksi. Ei ole väärin haluta viihtyä paremmin omissa nahoissaan ja asettaa myös tavoitteita tai herätellä muutoshalua ulkonäölliset tavoitteet mielessä.
On hienoa, että yhä enemmän puhutaan kehopositiivisuuden puolesta ja että meitä ihmisiä herätellään pohtimaan omaa ajatusmaailmaa sen osalta miksi esimerkiksi treenitavoitteita asetetaan tai elämäntapamuutoksia aloitetaan. Etteivät kaikki aloittamiseen ja toteuttamiseen liittyvät syyt olisi pelkästään ulkoisiin seikkoihin liittyviä eli se miltä näytämme. Etteivät ihmiset dieettaisi koko elämäänsä, liikkuisi pelkkä painonpudotus mielessä ja oppisivat myös näkemään sen oman kehon kauneuden ja hyväksymään sen selluliiteistä ja möhkyröistä huolimatta. Jokaisen keho muuttuu ja muokkaantuu vanhenemisen ja eri elämäntapahtumien myötä. Ihan jokaisen, vaikka luulisitkin, että se on vain se sun oma keho joka kokee muutoksia, se ei ole niin. On itsensä kiusaamista yrittää mahtua muottiin, joka sopi itselle esim 10 vuotta sitten.
Mun mielestä on hyvä asia, että itsensä ja oman kehonsa arvostamisesta sellaisena kuin on puhutaan enemmän ja itsekin pyrin myös omalla tekemiselläni ja olemisellani kannustamaan ihmisiä pois siitä kuuriluontoisesta, dieettikeskeisestä ja herkästi jojoilevasta ajatusmallista, joka hyvin herkästi nojaa vain niihin ulkonäöllisiin seikkoihin. Hyvinvointi ja hyvä olo on nimittäin loppujen lopuksi paljon pintaa syvemmällä eikä pelkästään siinä mitä lukemaa puntari näyttää, montako senttiä on vyötärönympärys tai mikä on kehon rasvaprosentti. Se on nimittäin oikeasti niin paljon muutakin.
Haluaisin kuitenkin sanoa, että jos teet muutoksia tapoihisi ja tottumuksiisi ulkonäön vuoksi ja halusta näyttää paremmalta tai pudottaa muutaman ylimääräisen kilon se ei kuitenkaan tee susta paskempaa ihmistä. Vaikka kuinka minä tai kuka tahansa muu sanoisi, että opi rakastamaan kehoasi ja tee muutoksia mieluummin terveyttä ja hyvää sisäistä oloa ajatellen niin se ei välttämättä toimi kaikkien kohdalla niin, koska ei ymmärretä millä tavalla olo voisi olla parempi. Sen sijaan monelle on helpompi nähdä miten se oma keho muuttuu ulkoisesti kun peiliin katsoo ja se saattaa olla se alkuun sysäävä tekijä, jota ei pitäisi kaikesta huolimatta liikaa väheksyä ja lytätä. Ulkoisista seikoista starttaava ja alulle laitettu muutos voi kuitenkin matkan varrella muuttua, jolloin parempiin valintoihin huomaakin kiinnittävänsä enemmän huomiota nimenomaan sen sisäisen voinnin tai suorituskyvyn kuin ulkonäön vuoksi kuten itsellänikin kävi. Mun mielestä sisäisen hyvän olon etsimisen tai ulospäin paremmalta näyttämisen ei tarvitse olla toisensa poissulkevia asioita.
POINTTINI on, että vaikka omat tavoitteesi tai muutoshalusi olisi saanut alkunsa ulkoisista seikoista, on tärkeää ettet kuitenkaan rakenna koko identiteettiäsi ulkonäkösi varaan.Tai että oikeasti ajattelisit onnen löytävän sinut, kun olisit muutamia kiloja kevyempi. Se ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö sulla saisi tai voisi olla myös tavoitteita, jotka liittyvät ulkonäköön. Tietty järki on toki hyvä pitää mukana ja aina on syytä miettiä hieman syvemmin miksi sitä omaa ulkokuorta pitää niin merkityksellisenä tai miksi sitä haluaa muokata. Mutta jos ajatustavat muutoksen ja tavoitteen takana ovat terveellä pohjalla, en mä ainakaan henkilökohtaisesti näe vääränä tai tuomittavana sitä, jos haluaa paremmilla valinnoilla ja muutoksella myös saada ulkoista muutosta aikaan (esim pudottaa pari kiloa tai saada kroppaa tiiviimmäksi/lihaksikkaammaksi) ja vaikuttaa siis siihen, minkä näköinen henkilö sieltä peilistä katsoo takaisin. Se, onko tälläisille ulkonäöllisille muutoksille oikeasti tarvetta onkin sitten toinen juttu.
Kenties syitä siihen, miksi tästä ulkonäkökeskeisestä tavoitemaailmasta halutaan päästä tietyllä tavalla irti ja miksi kehopositiivisuudenkin puolesta puhujia löytyy yhä enemmän on se, että valitettavasti niin monella hämärtyy se oma suhtautuminen omaa kehoa kohtaan eikä esimerkiksi kehon muokkaamista, treenillä ja syömisellä siihen vaikuttamista osata tehdä järkevästi/terveellä tavalla, jolloin suhtautuminen näihin asioihin ja omaa kehoa kohtaan myös valitettavasti voivat herkästi karata niin sanotusti väärille raiteille. Ajatellaan ettei olla riittäviä ja hyviä ennen kuin ollaan tietyn painoisia, tietyssä rasvaprosentissa tai ennen kuin vatsapalikat loistaa. Hävetään omaa kehoa ja sitä miltä näytetään, vaikka siihen ei oikeasti ole mitään tarvetta. Tai yritetään väkisin päästä siihen muotiin, mihin sovittiin vuosia sitten.
Omaa kehoa ei tarvitse heti tai koskaan rakastaa, mutta sen voi oppia hyväksymään. Hyväksymisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa tyytymistä, jos et sitä itse halua tai jos se ei tunnu sinulle oikealta.
Sä voit edelleen olla ylpeä ulkoisista saavutuksistasi, jos se on sulle tärkeä juttu. Ulkonäkö ja ulkoinen habitus on yksi osa meitä, se näkyvin osa, mutta muista, sen pinnan alla on niin paljon myös kaikkea muuta ja merkityksellistä, jolle on myös syytä antaa painoarvoa. Ja kuten olen aiemmin sanonut ja myös henkilökohtaisesti todennut, se hyvä sisäinen olo ja fiilis heijastuu myös ulos. Eikä meidän jokaisen tarvitse missään nimessä yrittää mahtua samaan muottiin!
Sä itse teet päätöksesi siitä, mikä sun elämässä on suurin syy muutokseen ja hyvään oloon. Oli se sitten ulkonäkö tai ne kaikki muut asiat, sä itse teet päätöksen. Muista kuitenkin, että kukaan ei katso niitä sun kiloja, koska meillä kaikilla on oma keho josta pitää huolta ja se oma elämä elettävänä. Tai jos jollain oikeasti on aikaa ja tarvetta arvostella toisen ulkonäköä niin hän ei ole sen arvoinen, että siihen tulisi kiinnittää mitään huomiota. Tärkeintä kaikessa muutoksessa loppupeleissä on se, että sä olet itse sinut niiden päätösten kanssa joita teet ja että teet niitä ITSEÄSI etkä muita varten. Oli kyse sitten ulkoisista seikoista tai siitä sisäisestä hyvästä olosta ja terveydestä.
Lainatakseni itseäni ja joskus vuosi sitten kirjoittamaani, joka pätee omassa ajatusmaaimassani edelleen ja kenties hieman yksinkertaistettuna tiivistää tämän kirjoittamani:
“Se tapahtuuko esimerkiksi treenaaminen ulkonäön vai suorituskyvyn vuoksi ei ole toisensa poissulkevaa. Treenaa ja syö ja tee asioita niin kuin sä haluat, äläkä anna muiden kyseenalaistaa tekemisiäsi. Kuitenkin muista se, että sä myös varmasti kelpaat sellaisena kuin olet.”
