Hyvinvointi on hyvin laaja-alainen ja moniuloitteinen käsite ja sen merkitykset muuttuvat puhujan/kokijan mukaan. Siitä mitä hyvinvointi itselleni merkitsee olen kirjoitellut jo aiemmin täällä, mutta nyt ajattelin kirjoittaa ja pohtia sitä, kuinka omaa hyvinvointia voi ja kannattaisi oikeasti mitata.
Hyvinvoinnin mittaaminen
Hyvinvoinnin mittaaminen ei ole mikään itsestään selvä asia, eikä siihen ole sen moniuloitteisuuden vuoksi kyetty kehittämään mitään yhtä ja oikeaa mittaria. Olennainen jako hyvinvoinnin mittaamisessa tehdään kuitenkin subjektiivisten sekä objektiivisten mittareiden välillä, jossa subjektiiviset mittarit kohdistuvat itse henkilöön ja hänen omiin tuntemuksiinsa, kun taas objektiiviset mittarit mittaavat ja liittyvät henkilöstä sinällään riippumattomiin asioihin. Joskus hyvinvointia mitataan myös positiivisten sekä negatiivisten kokemusten ja mittausten avulla. Yksilöiden hyvinvoinnin mittaamisessa sovelletaan usein kolmea eri aluetta, jotka käsittävät elintason, sosiaaliset suhteet tai psykososiaalisen hyvinvoinnin sekä itsensä toteuttamisen tai mielekkään tekemisen. (thl.fi)
Tänä vuonna maaliskuussa julkaistiin uusi YK:n raportti, jonka mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Ihmettelijöitä riitti uutisten kommenttiboksissa sekä keskustelupalstoilla. Suomi muka maailman onnellisin maa… Tavallaan en ihmettele miksi. Jos on kovin onneton ja kokee sekä näkee ympärillään pelkkää pahaa oloa, kuinka sitä voisi uskoa, että tämä maa muka olisi täynnä onnellisia ihmisiä.
Onnellisuus määritellään hyvin pitkälti kuuluvaksi hyvinvointiin. Tottakai, sillä onhan onnellisuudella iso osa siihen, kokeeko itsensä hyvinvoivaksi. Voiko samaan aikaan edes olla onneton ja samalla muka kokea itsensä hyvinvoivaksi? Tai kääntäen toisinpäin, voiko olla onnellinen ja samaan aikaan olla huonovointinen?
Kuinka määrittelet oman hyvinvointisi?
Ennen kuin jotain pystyy mitata, pitää asia pystyä jollain tapaa määrittelemään itselleen. Tässä tapauksessa, mitä hyvinvointi merkitsee sinulle? Tarkoittaako hyvinvointi sinulle automaattisesti menestystä jollain itse tärkeäksi kokemallasi elämän osa-alueella, vai koetko itsesi hyvinvoivaksi, vaikka kaikilla elämän osa-alueilla elämä ei olisikaan täydellisesti tasapainossa ja täysin sujuvaa. Onko hyvinvointi sinulle sitä, että liikut päivittäin tietyn verran, syöt terveellisesti ja monipuolisesti ja nukut riittävästi? Vai koetko itsesi hyvinvoivaksi myös pienemmillä panostuksilla, silloin kun lähelläsi on perhe ja välittäviä ihmisiä sekä kun saat tehdä asioita joista nautit?
Hyvinvoinnin kokemisessa ja sen itselleen määrittämisessä varmasti eniten merkitsevät omat tuntemukset sekä kokemukset. Ainakin omasta mielestäni tärkeintä on se, kuinka hyvinvoivaksi itse itsensä kokee, eikä se minkä määritelmän jokin mittari antaa. Hyvinvoinnin arvioinnissa ja mittaamisessa määritellään pitkälti mm. henkilön elintasoa ja näin ollen myös elintasolla koetaan olevan suuri merkitys koettuun hyvinvointiin ainakin ulkopuolisten mittaajien/mittareiden osalta. Aina onnellisuus ja hyvinvointi ei kuitenkaan ole sidottu esimerkiksi juuri elintasoon ja sen mukana tuomiin määritelmiin hyvästä olosta ja yleisestä hyvinvoinnista. Mä olen esimerkiksi kovasti sitä mieltä, että raha ei tuo onnea. Se saattaa helpottaa elämää ja tuoda siihen jotain lisää, mutta loppujen lopuksi hyvinvointi ei rakennu ainoastaan elintason varaan ja itselleni se merkitsee paljon muutakin, jolloin muut asiat elämässä voivatkin yllättäen kompensoida vaikka uupuvaa vaurautta. Harvalla on kaikkea ja vielä harvemmalla ei ole mitään.
Oman hyvinvoinnin mittaaminen
Omaa hyvinvointiaan voi mitata hyvin monella tapaa. Tänä päivänä yleisiä monellakin käytössä olevia mittareita ovat mittarit, jotka mittaavat mm. askeleita, päivittäistä aktiivisuutta, sykettä ja jopa unta antamalla tarkempaa tietoa esimerkiksi yön aikana syvemmin nukutuista tunneista ja myös pinnallisemmasta unesta. Tämänkaltaiset mittarit antavat hyvää ja tärkeää tietoa kehostamme ja tekemisistämme, mutta se myös siirtää huomiota ja vastuuta pois omista kokemuksista, oman fiiliksen tarkkailusta sekä kehon ja mielen kuuntelusta. Kun antautuu täysin laitteiden valtaan siitä voi myös seurata hyvin pakonomaista käyttäytymistä, joka taas ei välttämättä millään tavalla lisää hyvinvointia, vaikka tarkoitusperät olisivatkin hyvät. Myös ruokapäiväkirjan pitäminen ja vaa’alla käyminen mittaavat tietyllä tapaa hyvinvointia ja antavat määritelmiä hyvinvoinnistamme. Toki eroja on siinä mielessä, että joku voi kokea ettei paino millään tavalla määrittele hänen hyvinvointiaan, kun taas toiselle oma paino on elintärkeä oman hyvinvoinnin määrittelyssä ja näin ollen vaaka tärkeä mittari asian mittaamisessa.
Mielestäni omaa hyvinvointia olisikin aiheellista ja tärkeää muistaa mitata myös subjektiivisten mittareiden eli omat kokemukset huomioon ottavilla mittareilla. Siis nimenomaan silloin, kun halutaan mitata yksilöiden kokemaa hyvinvointia ja saada asioista parempaa selkoa. Myös silloin, kun haluat arvioida omaa hyvinvointiasi ja mietit ratkaisuja eri asioiden suhteen. Hankalampaa voikin sitten olla määritellä, mitkä asiat tuovat niitä positiivisia fiiliksiä esiin ja mitkä asiat taas aiheuttavat negatiivisia viboja ja huonoa fiilistä ja näin alentavat koettua hyvinvointia. Kuitenkin itsensä ymmärtäminen ja kuulosteleminen oman hyvinvoinnin mittaamisessa on merkittävää eikä omia tuntemuksia ole syytä missään nimessä ohittaa tai antaa koko hyvinvoinnin mittaamista ja määrittämistä pelkästään erilaisten laitteiden vastuulle. Muista kuunnella kehoasi ja mieltäsi, se on loppujen lopuksi paras määrittämään mikä tuntuu hyvältä ja mikä huonolta ja samalla opit elämässäsi panostamaan asioihin, jotka merkitsevät hyvinvointisi kannalta eniten ja lisäävät koettua hyvinvointiasi.