“Kaikessa ei tarvitse olla täydellinen ja joissain asioissa keskinkertaisuuskin riittää. Älä vertaa itseäsi muihin. Anna itsesi olla sellainen kuin olet. Saavutuksesi ja menestys eivät muuta sitä joka olet sisimmältäsi.”
Somemaailmassa leviää Maaret Kallion aloitus ja haaste #olisinpatiennyt, jonka tarkoituksena on lähettää myötätuntoisia, toiveikkaita ja rinnalla kulkevia viestejä aikuisilta nuorille. Vaikka paljon on varmasti vielä opittavaa ja oivallettavaa olen itsekin tähän astisen elämänpolkuni aikana kasvaessani ja vanhetessani, erilaisissa ympäristöissä asuessani sekä uusiin ihmisiin tutustuessani oppinut ja oivaltanut monta asiaa. Suurimpana niistä kuitenkin yllä kirjoittamani virke täydellisyyden tavoittelusta ja omana itsenään elämisestä, jonka ymmärtäminen on tuonut elämääni rauhaa ja onnellisuutta. Kaikkeen ei tarvitse pystyä kerralla ja kuten olen muutaman kerran aiemminkin tänne kirjoittanut niin arvojen tulisi ohjata elämää. Ei menestyksen tärkeyden, rahan tai kunnian, eikä etenkään muiden mielipiteiden.
Mä olen siinä mielessä onnekas, että koen oman lapsuuteni, nuoruuteni ja varhaisaikuisuuteni varsin hyväksi elämäksi. Mulla on ollut tukea ja turvaa ympärilläni, mahdollisuus harrastaa, on kavereita, pärjäsin koulussa hyvin ja olen myös huomannut lopulta tehneeni oikeita valintoja kiperämpien asioiden suhteen, enkä koe menettäneeni elämässäni mitään. En ole ollut masentunut, eikä elämäni sisällä suuria draamoja, joskin jokaisen elämänpolulle varmasti osuvia ala- ja ylämäkiä, pieniä ja suuria muutoksia, kuolemaa ja sairauksia. Koen kuitenkin pystyväni suhtautumaan elämään ja itseeni sen verran realistisesti, että koskaan vielä elämä ei ole onnistunut mua kaatamaan ja itkujen sekä surujen jälkeen on lopulta aina noustu ylös.
Sen minkä koen omassa elämässäni kuitenkin olleen itselleni jollain tavalla kuormittavaa ja josta voin sanoa nuoremmalle minälleni #olisinpatiennyt on täydellisyyden tavoittelun, menestyksen ja saavutusten rinnastamisen siihen kuka olen. Urheilussa menestyminen, koulussa menestyminen ja työelämässä menestyminen tai hienot saavutukset eivät tee minusta sen parempaa ihmistä kuin kukaan muu, eikä täydellisyyden tavoittelusta koidu kuin harmaita hiuksia ja itkettyjä itkuja. Tietyissä asioissa saa olla keskinkertainen ja joskus on ok jos ei huvita. Pakkopuurtaminen ja menestyksen hakeminen ja sille eläminen antaa virheellisen käsityksen siitä, mikä on oikeasti merkitsevää ja tärkeää. Tärkeintä on olla sinut itsensä kanssa eikä hakea väkisin hyväksyntää ulkopuolelta pärjäämällä, olemalla täydellinen, saavuttamalla asioita ja menestymällä. Eikä todellakaan kannata tehdä päätöksiä tai suunnitelmia tai jättää asioita tekemättä miettien mitähän muut asiasta ajattelevat. Ole oma itsesi ja tee asiota, jotka ovat sinulle tärkeitä. Älä rehki elämääsi läpi pelkän menestyksen toivossa samalla muiden hyväksyntää hakien.
