Suomen asuntomarkkinat olivat vuonna 2021 todella vahvat OP Financial Group:n mukaan. Markkinat olivat erityiset kiireiset vuoden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä, mutta hidastumisenkin jälkeen loppuvuotta kohden asuntojen hinnat lisääntyivät keskimäärin 3,7 %. Tämä on suurin viimeisen kymmenen vuoden aikana nähty nousu vuoden aikana.
Hinnat nousivat erityisesti suurissa kaupoissa, mutta koskivat laajasti sekä taloja että asuntoja.
OP:n taloustieteilijät paljastivat markkina-arviossaan, että he odottavat asuntojen hintojen kasvavan 2,5 % vuonna 2022 viime vuoteen verrattuna. Kasvun oletetaan hidastuvan vuonna 2023 ja olevan vain 1,5 %, joka on lähellä tasoa ennen koronaviruspandemiaa.
Syinä pidetään esimerkiksi viimevuosien aktiivista asuinrakennusten rakentamista.
OP:n taloustieteilijä Joona Widgrén kommentoi asiaa sanomalla, että viime vuosi oli kaiken kaikkiaan erinomainen asuntomarkkinoille. Hinnat nousivat ennätyksellistä vauhtia, mutta vauhti ei aiheuttanut huomattavaa epätasapainoa. Vuoden lopun asuntomyynnin tasoittuminen oli silti tervetullut kehitys. Asuntomarkkinoiden aktiivisuus pysyy vahvana, vaikka tänäkin vuonna nähdään rauhoittumista.
Markkinoiden odotus korolle on noussut huomattavasti viime vuosina. Euribor 12, joka on yleisin viitekorko asuntolainoille Suomessa, nousisi odotusten mukaan nollan yläpuolelle jo ensi vuonna OP:n mukaan. Viitekorko nousi huomattavasti ollen 31. tammikuuta -0,453 ja 15. helmikuuta -0,285.
Odotukset näkyvät jo nyt sellaisten mekanismien, jotka suojaavat lainaajaa koron nousulta, suosiossa. Näitä ovat esimerkiksi korkokatot ja korkoputket.
Widgrénin mukaan koron nousu voi vaikuttaa nopeasti asuntolainan tehneiden ihmisten elämään, mutta se kuvastuu erityisesti vuoden 2023 näkökulmassa.
Suomalainen rahoituspalvelujentarjoaja tutki myös asutettujen asuntojen määrän. Tähän kategoriaan kuuluvat toiset kodit ja lyhyeksi ajaksi vuokratut asunnot. Yli yksi kymmenestä ei 11,4 % asunnosta asuntomarkkinoilla ei ole pitkäaikaisasuttu. Prosentti vaihtelee sijainnin mukaan ja on 9,7 % kaupungeissa, 13,9 % muilla tiheästi asutuilla alueilla ja 18,4 % harvaan asutuilla alueilla.
Vapaiden asuntojen määrä on noussut 2000-luvulla.
Widgrén sanoo tilanteen näyttävän siltä, että asumattomien talojen määrän nousu on jopa kiihtynyt viime vuosina. Tähän on monia syitä, kuten varallisuuden kasvu ja lyhytaikainen vuokraaminen. Ilmiö vaatii enemmän huomiota, koska se voi tasoittaa asuntomarkkinoita.
