Elämä koostuu kahdesta perusasiasta, toiminnasta ja levosta, joiden välillä joudut tasapainoilemaan jatkuvasti. Oikean tasapainon löytäminen vaatii usein kokeilua ja opettelua, oppimista myös jopa ihan kantapään kautta, mitä tulee levon merkityksen aitoon ymmärtämiseen ja sisäistämiseen. Et ole robotti, joka voi tehdä töitä tai urheilla vuorokauden ympäri. Tarvitset lepoa ja toimintojen välissä pitää muistaa palautella.
Mitä suuremmat tavoitteet ja mitä enemmän toimintaa elämä sisältää, sitä enemmän tulisi korostaa myös levon ja palautumisen merkitystä. Treenaamisestakin sanotaan, että kehitys tapahtuu levossa. Kropalle ja miellelle on tärkeää antaa aikaa palautua, antaa aikaa levätä, jotta suoritukset ja kehitys voidaan optimoida.
Lepo ja palautuminen ei aina tarkoita nukkumista. Huippu-urheilijat maksimoivat treenaamisen ja levon suhteen. He palauttelevat kroppaansa erilaisilla hoitomenetelmillä ammattilaisten avulla, sähköstimulaatiolla ym. Kropan huoltaminen on siis avainasemassa monin eri tavoin, saadaksesi siitä maksimaalisen hyödyn urheilusuorituksen kannalta. Tavallisessa arjessa taas korostuu ehkä enemmän kyky nollata omat ajatukset. Kun pääset töistä kotiin, keskitytkö edelleen töihin, vai onnistutko jättämään nämä asiat taaksesi astuessasi kotiovesta sisään. Pelkkä omien ajatusten ja huomioin siirtäminen toisaalle meneillään olleesta asiasta alkaa palauttamaan ja tarjoaa tietynlaisen lepotauon. Nukkuminen on myös tärkeää. Aivojen ja kehon toimintojen ja tätä kautta omien toimintojesi/suoritustesi kannalta ei ole merkityksetöntä nukutko 5 vai 8 tuntia yössä. Nukkuessasi kehosi ja mielesi palautuu päivän askareista ja valmistautuu seuraavaan päivään. Olet varmaan huomannut, miten suoriutumisesi päivän askareista muuttuu, kun nukut huonosti ja liian vähän verrattuna hyvin nukuttuun yöhön.
Olen itse ollut tilanteessa, jossa ajoin itseni liian ahtaalle liian kovalla ja usein toistuneella treenillä. Halusin niin kovasti kehittyä ja olla parempi. Tuollon en ymmärtänyt levon ja palautumisen merkitystä kuten nykyään, vaikka olen urheillut ja treenannut jo pikkutytöstä lähtien ja ihan kilpailumielessä. Liian kova ja liian pitkään jatkunut rasittava treenirupeama, kropan toistuva kuormittaminen levon ja palautumisen kustannuksella johtaa usein lopulta pakkolepoon, kuten itselläni, halusit tai et. Kyse ei tarvitse edes olla treenistä vaan levon merkitys korostuu myös sekä ihan arkiaskareiden keskellä että työelämässä. Ilman lepoa ja palautumista ihminen palaa loppuun, koska ei ole robotti.
