Indonesian oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus olla meidän reppureissun viimeinen etappi, mutta koska kahlasimme Kambodzan ja Vietnamin läpi nopeammin kuin luulimme, oli reissuaikaa vielä hyvin jäljellä. Halusimme palata vielä nauttimaan Thaimaan ruuasta, lämmöstä ja helposta olemisesta, mutta sitä ennen otimme muutaman yön pysähdyksen Singaporessa. Emme saaneet suoria lentoja Balilta Thaimaan Krabille ja ainoa vaihtoehtoinen reitti kulki Singaporen kautta, joten nyt tarjoitui hyvä mahdollisuus lisätä yksi maa reissukartaamme ja kokea tämä täysin muista Aasian maista poikkeava maa.
Kokemuksia Singaporesta
Lento Balilta Singaporeen kesti ainoastaan 1,5h ja sitten alkoikin muutaman päivän erilainen seikkailu. Yhtäkkiä olimme keskellä metropolia, hyvin toimivaa ja runsasta metroverkostoa, täydellistä siisteyttä ja eri kulttuureja vilisevää ihmismassaa. Indonesian jälkeen Singapore tuntui superkalliilta maalta ja kyllähän se Aasian mittapuusa onkin kallis. Hintataso oli yksi syy siihen, miksi pysähdyksemme oli vain parin yön mittainen. Kaksi yötä hostellissa dormissa maksoi nimittäin yli 70e, kun muissa Aasian maissa dormipaikoissa pääsi yöpymään 5-10e maksulla. Lähdimme heti lentokentältä suunnistamaan metroverkostolla kohti China Townissa sijaitsevaa majoituspaikkaamme. Ostimme kentältä molemmille omat rajattomat metrokortit 3 päiväksi, joilla liikkuminen onnistui huolettomasti eikä haittanut vaikka muutaman kerran ajoi harhaan. :D Nopeasti metrot tulivat kuitenkin tutuksi ja fiilistelinkin sitä, miten helposti joka paikkaan pääsi. Singaporessa on myös hyvin huomioitu jalankulkijat kävelyteillä ja liikennevaloilla, mutta metrolla liikkuminen oli pidemmillä väleillä nopeampaa ja etenkin tällaisella parin päivän visiitillä myös järkevämpää.
Kiertelimme ihmettelemässä nähtävyyksiä mm. Gardens by the Bayn superpuut niin päiväsaikaan kuin iltavalaistuksessakin ja näyttävän musiikki sekä valoshown aikaan. Kyseinen valoshow järjestetään aina iltaisin ja se on ilmainen. Marina Bayn hotelli puiston vieressä oli näyttävä ja kieltämättä kattotasanteella vierailu olisi ollut kiva, mutta hieman liian tyyris meidän reissubudjetillemme. Olihan tässä jo kaikenlaisia maisemia päästy matkan varrella muutenkin korkeuksista ihailemaan, joten tämän raaskimme jättää välistä.
Toisena Singaporen päivänämme sain työkaverin suosituksesta idean, että matkasimme metrolla syrjemmälle seudulle tekojärven viidakkoympäristöön MacRitchie puistoon lenkkeilemään. Olin suunnitellut meille n. 5km mittaisen kävelyreitin, mutta jokin meni vikaan ja lopulta matkaa kertyikin yli 15km. :DD Kävelimme selkeitä polkuja pitkin muiden turistien ja paikallisten seurassa ympäri puistoa. Myös n. 250m mittainen TreeTop walk eli puiden latvuksiin rakennettu riippusilta osui matkamme varrelle. Ihan kiva lenkki kaiken kaikkiaan, mutta kovassa helteessä tällainen lenkki saattoi hieman painaa jaloissa.
Singaporen hintatason vuoksi emme ruokailleet ravintoloissa vaan etsimme paikallisia Hawker Centereitä, joissa tarjoiltiin eri kansalaisuuksien ruokia huomattavasti edullisemmin. Homma toimi niin, että haimme haluamastamme kojusta ruuat ja istuimme alas syömään. Etenkin Lau Pa Sat niminen Hawker Center osoittautui hyväksi ja monipuoliseksi paikaksi ruokatarjonnan sekä hinnan perusteella.
Parin päivän Singaporen ihmettelyn jälkeen oli aika jatkaa matkaa kohti Thaimaata ja viimeistä etappia. Singaporen lentokenttä oli suuri ja toimiva, nähtävyys jo itsessään. Ja se siisteys ylipäänsä, huh!
Loppuloma nauttimista Thaimaan Krabilla
Singaporen kaupunkireissailun jälkeen oli kiva, kun tiesi pääsevänsä tuttuun ympäristöön nauttimaan auringosta ja rentoutumaan. Valitsimme Thaimaan Krabin viimeiseksi etapiksemme, koska halusimme nauttia viimeiset viikot ilman paineita liikkua paikasta toiseen keräten nähtävyyksiä ja kokemuksia. Olimme käyneet Krabilla aiemmin v. 2017 joten tiesimme mitä odottaa. Ajatuksena täydellisen rento lomanlopetus nauttien auringosta, helteestä, rannoista, thaimaalaisesta ruuasta ja tutummasta kulttuurista ennen Suomeen paluuta. Kaikki sujui hyvin ja vaikka päivät tuntuivat sulautuvan yhteen ja noudattivat samaa kaavaa se tuntui tässä kohtaa hyvältä. Sai vain olla. Koska tilanne Thaimaassa oli hyvin rauhallinen päätimme lähteä Krabilta Koh Lantan saarelle. Krabilla oli paljon ihmisiä, mutta Lantalla tilanne oli aivan toinen. Todella hiljaista ja rauhallista. Tästä se “hauskuus” sitten alkoikin…
Aikaistettu kotiinpaluu
Nautimme rennoista päivistämme altaalla ja luimme tottakai maailmalla edenneestä tilanteesta koronaviruksen osalta. Yllättäen tilanne kääntyi siihen, että meidän oli pakko reagoida ja aikaistaa kotiinpaluutamme, koska muussa tapauksessa kotiinpaluusta ei olisi ollut varmuutta. Meidän oli tarkoitus lentää Suomeen 2.4 suoralla lennolla Krabilta, mutta Finnair ilmoitti yllättäen, ettei se lennä Thaimaahan tai Thaimaasta enää 1.4 alkaen aina kesäkuun loppuun asti. Hirveässä paniikissa lähdin vaihtamaan meidän lentoja maksoi mitä maksoi ja siirsin lentomme lopulta torstaille 19.3. Vastaava lento, mutta kaksi viikkoa suunniteltua aiemmin ja ihan parin päivän päähän. Olin helpottunut. Siinä vaiheessa kun vielä lensimme Singaporesta Thaimaahan tilanne oli suht rauhallinen ympäröivissä maissa, eikä laajempia matkustusrajoituksia ollut vielä syntynyt. Seurasimme ulkoministeriön tiedoitteita ja hieman sen jälkeen, kun aikaistin lentojamme, tuli puhelimeen viestiä, että nyt olisi syytä palata kotiin.
Viimeiset päivät reissussa meni jonkinlaisessa sumussa, kun olin panikoinut tilannetta ja piirrellyt mielessäni kaikenlaisia kauhuskenaarioita siitä, että mitä jos me ei päästäkään kotiin. Siinä vaiheessa, kun istuimme Krabilla Finskin koneessa valmiina lähtemään kohti Suomea meinasin alkaa itkemään. Olin niin onnellinen, että pääsemme kotiin. Se kun ei viimeisen viikon aikana enää ollutkaan yllättäen yhtään varmaa. 14 päivän reissun jälkeinen karanteenikaan ei mieltä painanut. Kiitokset perheelle ja läheisille tuesta ja avusta kaiken järjestelyn kanssa ja kavereille ja tuiki tuntemattomillekin tsempeistä. Meidän matka ei ehkä saanut sitä toivottua loppua, mutta oikeastaan se on kaikista pienin murhe tässä vellovan tilanteen keskellä. Pääsimme kuitenkin takaisin Suomeen.
Mitäs nyt?
Tässä sitä ollaan. Reissusta kotiinpaluusta on kulunut nyt 4 viikkoa aikaa. Olemme olleet terveitä, mutta yllättäneen kotiinpaluun, oman työpaikkani lomautusilmoitusten ym. seikkojen vuoksi, majailemme toistaiseksi Kaustisella mieheni vanhempien luona. Omaa kotia meillä ei vielä ole ja koko omaisuus on paketoituna ja pakattuna varastoissa. 4.5. mulla loppuu reissua varten anottu palkaton loma, mutta toistaiseksi on epävarmaa onko niitä töitä tehtäväksi. Tässä jokainen elää päivä kerrallaan ja ei varmasti löydy ihmistä, jota tämä tilanne ei koskettaisi. Päivä ja viikko kerrallaan.
