Kaupunkisuunnittelukoulutus

Historian kuluessa, ja ihmisten asettuessa aikanaan asumaan tietyille paikoille, on  kaupunkien kasvaessa pitänyt alkaa myös suunnitella ja kehittää niitä. Varsinkin teollistumisen ajan nopea kaupungistuminen johti siihen, että vanhat kaupunkirakenteet eivät välttämättä vastanneet haasteisiin, vaan käytännön ongelmiin, kuten slummiutumiseen, piti löytää uusia ratkaisuja. Nykyään kaupunkisuunnittelu on elintason nousun, teknologian kehittymisen, ja toisaalta tulevaisuuden uusien haasteiden takia erilaista kuin ennen. Se on sekä poliittinen että tekninen prosessi, ja siinä pitää ottaa huomioon paitsi maan-, veden- ja ilmankäyttö, liikennejärjestelyt ja yleensä infrastruktuuri, myös tulevaisuus ja ympäristökestävyys. Kaupunkisuunnittelu on siis hyvinkin kiehtovaa ja monipuolista; kuinka saada kaupungeista toimivia ja hyvinvoivia, sekä tietenkin ympäristöystävällisiä? Entä miten opiskella kaupunkisuunnittelua tänä päivänä?

Katsotaanpa hieman, minkälaista kaupunkisuunnittelun opiskelu on.

Opiskelu Suomessa

Periaatteessa kaupunkisuunnittelu ei meillä ole oma ammattinsa omine koulutusohjelmineen, vaan tälle alalle suuntaudutaan yleensä arkkitehti- tai maanmittausinsinööriopintojen pohjalta. Koska kaupunkisuunnittelussa monesti korostuvat sellaiset seikat, kuten kaupunkirakennustaide ja yksityiskohtainen muodonanto, on arkkitehtuurilla siinä hyvinkin keskeinen rooli. Kun aletaan miettiä arkkitehti- ja kaupunkisuunnitteluopintoja jo ihan lukiovaiheessa, kannattaa lukiosta ottaa kaikki mahdollinen irti. Matematiikka ja kuvataiteet ovat tärkeitä aineita ottaa tosissaan. Arkkitehtikoulutuksen pääsykokeissa painotetaan muun muassa ongelmanratkaisukykyä, kolmiulotteisuuden tajua, kädentaitoja ja mielikuvitusta – näiden harjoittelemisesta on siis hyötyä!

Entä mihin sitten voi hakea tämän alkukoulutuksen jälkeen jatkamaan kaupunkisuunnittelun saralla opiskelua? Suomessa yliopistot tarjoavat mahdollisuuksia tähän. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa voi arkkitehtuurin laitoksella  opiskella kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelua kandidaattiopintojen ja myös maisteriopintojen tasolla. Aalto-yliopisto tarjoaa myös opetusta Aalto-tason erityisessä maisteriohjelmassa “Urban Studies and Planning”.  Helsingin yliopisto taas kertoo alan opetuksensa perustuvan tutkimuksille kansainvälisessä ympäristössä – etsien ratkaisuja jopa maailmanlaajuisiin ongelmiin. Täällä voi opiskella kaupunkitutkimuksen ja -suunnittelun maisteriohjelmassa. Hyvän pohjan opiskeluille kerrotaan saatavan lukemalla vaikkapa historiaa, ekologiaa, sosiaalitieteitä ja kulttuurintutkimusta.

Opinahjot painottavat myös hyvin paljon vastuuta tulevaisuudesta; he sanovat kouluttavansa kriittisiä ajattelijoita, jotka tulevat suunnittelemaan kaupunkiympäristöä kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Tässä alati muuttuvassa maailmassa, joka kohtaa aina vain uusia ja erilaisia haasteita, tällainen ajattelu on varmasti kullanarvoista. Alan opiskelijat ovat myös hyvin tietoisia kaupunkisuunnittelun murroksesta, ja kantavat oman kortensa kekoon. Esimerkiksi kymmenisen vuotta sitten toistakymmentä eri puolilta maailmaa kotoisin olevaa opiskelijaa ideoivat ja pohtivat Aalto-yliopiston kesäkoulussa, kuinka Vantaasta tulisi entistä asukasystävällisempi kaupunki. Tuosta kesästä tähän päivään asti on tosiaan paljon vettä virrannut Vantaanjoessa, joten tuoreita, ekologisia, kestäviä ideoita tulevaan kaupunkisuunnitteluun tarvitaan varmasti lisää.

Minkälaista kaupunkisuunnittelun opiskelu on?

Sellainen nuori, jonka persoonallisuus, lahjat ja kiinnostus ovat riittäviä opiskelemaan näin monitahoista alaa, on varmastikin valveutunut ja vastuullinen, asioita kriittisestikin tarkkaileva ihminen. Eräs kaupunkisuunnittelun opiskelija kertookin, kuinka opinnot ovat saaneet hänet entistä enemmän ymmärtämään meitä ympäröivän maailman monimutkaisuutta. “Luonnon monimuotoisuus, urbanismi, tai vaikkapa tiivistäminen eivät keskusteluissa ole käsitteinä niin yksiselitteisiä kuin helposti voisi luulla”, mainitsee opiskelija, ja jatkaa kuinka hyvän kaupunkisuunnittelun tulee perustua tutkittuun tietoon ja asiantuntijuuteen. Ihmiset ja heidän elämänsä ovat loppujen lopuksi se asia, jonka vuoksi kaupunkisuunnittelua tehdään, ja joihin tehtävät ratkaisut tulevat viime kädessä vaikuttamaan.

Parhaimmillaan opiskelu auttaa paitsi suunnittelun konkreettisissa ja käytännöllisissä asioissa ja niiden sisäistämisessä, myös opiskelijan omien arvojen ymmärtämisessä. Äsken mainittu opiskelija kertookin itsellensä tärkeimpien arvojen kaupunkisuunnittelussa olevan tasa-arvo, ihmiskeskeisyys ja ympäristöystävällisyys.

Kun näin kuulemme, minkälaisille arvoille tulevaisuuden kaupungit tulevat rakentumaan, voimme olla aika levollisin mielin – sekä ihmisen että luonnon näkökulmaa ei varmasti tulla unohtamaan!