Tällä hetkellä maailman koko väestöstä yli puolet asuu kaupungeissa, mikä on tuotu usein esille keskusteluissa. Mutta paljon harvemmin keskusteluissa käyty asia on se, kuinka tämän väestönosan elämä muuttuu, kuinka tekijät, kuten maailmanlaajuinen asuntokriisi, digitaalisen jakamisen uudet kehitysaskeleet, slummien lisääntyminen ja leviäminen sekä jatkuvasti kasvava sosiaalisen asumisen tarve, muokkaavat perusideaamme kodista.
How We Live Now on viisiosainen dokumenttielokuvasarja, joka raportoi tämän kaupungistumisen vallankumouksen etulinjasta seuraamalla viittä suunnannäyttäjää, jotka ovat löytäneet uusia tapoja elää kaupungeissa. Sarjassa seurataan kodin perusidean muuttumista Japanissa Tokiossa, Yhdysvalloissa New Yorkissa ja Los Angelesissa sekä Isossa-Britanniassa Lontoossa.
Internetkahvilat toimivat väliaikaiskoteina
Tokiossa työmatkat ovat niin pitkiä ja asunnot niin pieniä, että jotkut ihmiset nukkuvat internetkahviloissa. Nämä mangakissat tarjoavat kuitenkin paljon muuta kuin pelkän laajakaistayhteyden. Alimmillaan noin parin euron tuntihintaan saat käyttöösi suihkuja, aterioita, vaatteita ja kaikkea muuta, jota voit tarvita korvaamaan oman kotisi.
Tokion elektroniikka-alueella Akihabarassa sijaitsevassa Akibaplace-internetkahvilassa nähtiin nuori mies, joka oli halukas keskustelemaan siitä, miksi hän nukkuu usein kahvilassa. Hän sanoi, että kahvilat ovat edullinen ja loistava vaihtoehto, kun olet väsynyt etkä halua mennä kotiin tyhjään asuntoon. Hän lisäsi, että hänen on hankala solmia ystävyyssuhteita, mutta hän ei häpeä omaa elämäntyyliään. Kun hän näkee esimiehensä asemalla, hän kertoo hänelle nukkuneensa internetkahvilassa.
Venetsian biennaalissa järjestetyssä kotitalousnäyttelyssä esiteltiin visuaalisesti Home for Hours -idea. Näyttely koostui viidestä huoneesta, jotka esittävät, kuinka ajatuksemme kodista muovautuu viiden eri ajanjakson ajaksi, koti tuntien ajaksi, päivien ajaksi, viikoiksi, kuukausiksi ja vuosiksi. Home for Hours -konseptissa nähtiin monikäyttöisiä päiväsänkyjä yhteisessä olohuoneessa, joka sisälsi talon jaetut tavarat, kuten kirjat, vaatteet ja pölynimurin.
Kun Peerbyn kaltaiset sovellukset kannustavat jakamistalouteen pienten yhteisöjen tapaan suurkaupunkien elämäntyylin sijasta, myös Japanissa sosiaalinen stigma jaetuissa tiloissa asumisesta alkaa murentua. Monet japanilaiset, vaikkakin suurin osa heistä on sinkkumiehiä, hyödyntävät mangakissa-nettikahviloita, koska ne tarjoavat ylellisemmän elämäntyylin – valtavat sarjakuvakirjastot, huippuluokan pelimahdollisuudet, helpommat päivällisvaihtoehdot – kuin eläminen pienikokoisessa asunnossa kahden tunnin ajomatkan päässä toimistosta.
Internetkahviloiden merkittävimpiä käyttötarkoituksia on tietenkin pelaaminen. Olipa valitsemasi pelisi sitten vaikka tietokoneella pelattava pasianssi, sosiaaliset nettipelit esimerkiksi FlyOrDiessä tai PokerStars Casinolla, yhden tai useamman hengen ammuskelupelit kuten Counter-Strike tai PUBG tai DOTA 2:n kaltaiset strategiapelit, internetkahvilat tarjoavat pelaamista varten riittävän tehokkaan tietokoneen ja nopean nettiyhteyden.
New Yorkin Airbnb-kulkurit
Kun Elaine Kuok ja David Roberts muuttivat New Yorkiin, he pakkasivat kaiken kolmeen matkalaukkuun ja asuivat pelkästään Airbnb-asunnoissa. Puolitoista vuotta myöhemmin he tekevät sitä yhä. Pariskunta viettää tietyn määrän päiviä jokaisessa asunnossa, ja sen aikaa asunto on heidän kotinsa.
Voisiko digitaalinen jakaminen tehdä oman talon omistamisesta turhaa tai vähintäänkin tarpeetonta pitkiksi ajanjaksoiksi? Venetsian kotitalousnäyttelyssä tätä käsiteltiin konseptilla ”koti on siellä, missä wi-fi on”. Mutta vaikka David ja Elaine ottavat tämän idean melko kirjaimellisesti, he tähdentävät, että tämä onnistuu vain muutamassa suurimmassa ja teknologiset yhteydet omaavassa kaupungissa. Ja koska pariskunta on asettanut vuokransa New Yorkin keskitulon mukaan yli kolmeen tuhanteen dollariin kuukaudessa, tämä vaihtoehto ei ole selkeästikään saatavilla kaikille.
Lontoon yhteisasumista
Koillis-Lontoossa vanha idea majataloista on muuttunut jälleen muodikkaaksi, mikä on nähtävissä modernissa Collective-asuntolassa, joka vastaa enemmän tai vähemmän suoraan rajusti nouseviin vuokriin. Collective on uusi yli 500 asunnon kortteli, joka toimii kuin jättimäinen jaettu talo: pieniä yksityisiä makuuhuoneita ja yhteinen pyykkitupa, keittiöt, kylpylä, elokuvateatteri ja työtilat. Collectiven toiveissa on, että verkostoituminen on avainasemassa, että ihmiset vuokraavat 12 neliömetrin huoneen yli tuhannen punnan kuukausihintaan.
Arkkitehtitoimistot Dogma ja Black Square käyttivät mahdollisuutensa Venetsian biennaalin brittiläisessä paviljongissa tuodakseen esille näiden yhteistilojen toisen hyödyn. Maksamisen suoraan kotitöistä, joista on saatettu aiemmin palkita suhteettoman huonosti jos edes lainkaan. Collectiven tapaisissa yhteisyksiköissä työntekijöille maksetaan erikseen kotitöistä, jotka saatettaisiin muuten tehdä ilmaiseksi.
Usean sukupolven asumista Los Angelesissa
Inland Empire on Los Angelesin ulkopuolella sijaitseva kasvava lähiöalue, jossa asuu lähes viisi miljoonaa ihmistä ja joka sai yhden kovimmista iskuista Yhdysvaltojen taloudellisen romahduksen aikaan. Pardee Homesia edustava Matthew Sauls kertoi, että nuoremmille ihmisille on muodostunut erittäin vaikeaksi kyetä taloudellisesti hankkimaan omaa kotia. Pardee Homes näki toisaalta myös ikääntyvän väestön haasteen, ja päätti yhdistää nämä samaan ratkaisuun. He halusivat suunnitella talon, jossa perheet voivat pysyä yhdessä, mutta saavat myös oman yksityisen tilansa.
Pardee muokkasi olemassa olevia talomallejaan yhdistäen kaksi yksikköä, minkä tuloksena luotiin periaatteessa kaksi taloa yhden katon alle. Kun amerikkalaiset elävät vanhemmiksi ja lapsilla on vaikeuksia muuttaa pois kotoa, voisiko usean sukupolven asuminen olla uusi malli lähiöiden unelmakodista? Monissa yhteisöissä ympäri maailmaa on yleistä, että useat sukupolvet elävät yhdessä suurena perheena.
Sauls sanoi myös, että samalla kun amerikkalaiset elävät pidempään, huoneet ja tilat muuttavat usein tarkoitustaan ajan kuluessa. Tästä syystä Pardee rakensi huoneet niin, että ne mahdollistavat useamman kuin yhden tietyn toiminnon, mikä mahdollistaa perheiden ikääntymisen samassa tilassa.
Jos todellakin mietit taloa vuoden tai parin sijasta 50 vuoden ajalle, talon silloisia asukkaita tai asumistapaa ei voi tietää. Brittiläisessä paviljongissa arkkitehtitoimisto Hesselbrand vastasi tähän ideaan hyvin pitkän ajan asumisyksiköllä, jossa ei ole mitään ennalta määrättyjä toimintoja nimettynä tiloihin. Olohuoneen, makuuhuoneen tai keittiön sijasta talo on jaettu abstraktimpien funktioiden kautta pimeään ja valoisaan huoneeseen, märkään ja kuivaan huoneeseen tai pehmeään ja kovaan huoneeseen. Tilaa voi muokata ajan kanssa riippumatta siitä, kuka talossa asuu.
