Suomessa on unohdettu ns. viides julkisivu, eli kattomaisema. Kaupungeissa on alettava miettiä sitä kaupunkitilaa, joka meillä jo on mutta joka on jäänyt kokonaan hyödyntämättä. Sen sijaan, että katot olisivat jatkossakin tyhjää hukkatilaa, niitä voidaan muokata niin viihtymistarkoituksiin kuin ratkaisuina kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Helsingin yliopistossa on käynnistetty hankekokonaisuus, ”Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia”, jossa etsitään parhaita viherkattoratkaisuja suomalaisiin olosuhteisiin.
Viherkatoilla tuovat mukanaan lukuisia etuja: ne alentavat kaupunkien mikroilmaston lämpötilaa, imevät sadevedet ja haihduttavat ne, vähentävät tulvia, parantavat ilmanlaatua ja vaimentavat melua. Muualla maailmassa viherkatot ovat yleistymään päin: Saksan kattopinta-alasta kymmenisen prosenttia on kasvien peitossa ja Torontossa ja Baselissa uusien rakennusten tasakatot on istutettava. Viherkatoilla on luonnollinen funktio ympäristöhaittojen torjumisessa mutta ne voivat olla myös paikkoja, jonne mennään viihtymään: puisto talon katolla.
